Kyheröisen kanala: oma pakkaamo on kilpailuvaltti
Kyheröisen kanala tuottaa markkinoille poikkeuksellisen tuoreita munia. Oman pakkaamon ansiosta asiakkaat saavat ne suoraan tilalta, ilman välikäsiä.
Munatuotannon arki pyörii Kyheröisen tilalla omaa verkkaista ja tasaista tahtiaan – kana munii keskimäärin yhden munan päivässä.
Lattiakanalan munimispesä on pimennetty verhoilla, sillä kanat hakeutuvat aina hämärimpään mahdolliseen paikkaan munimaan. Pesimäalueelta muna vierähtää kuljettimelle, joka vie kanan taidonnäytteen suoraan tilan omaan pakkaamoon.
Siellä muna tarkistetaan, läpivalaistaan ja pakataan, minkä jälkeen se kuljetetaan suoraan asiakkaalle.
– Asiakkaat saavat munat jopa seuraavana päivänä munimisesta, kertoo kanalayrittäjä Teijo Kyheröinen.
Kyheröisen tilan kahdessa kanalassa on yhteensä 80 000 kanaa, jotka tuottavat vuodessa yli 1,6 miljoonaa kiloa munia. Tila on hiljattain saanut OP:stä myönteisen lainapäätöksen uuden kanalan rakentamista varten, joten pian kanoja on jo 120 000.
Kyheröinen kertoo, että kana viihtyy parhaiten lattia- tai ulkokanalassa, sillä lattiakanalassa kanat voivat liikkua vapaasti sekä kuopia pehkua ja ulkokanaloissa ne pääsevät myös ulkoilemaan. Niinpä uudesta kanalasta tulee joko lattiakanala tai ulkokanala.
Rakennusinsinööristä kanalayrittäjäksi
Maatalousyhtymä Kyheröisen kanala on kananmunatuotantoon ja kanankasvatukseen erikoistunut sukutila Varsinais-Suomen Marttilassa. Tilalla on pitkä historia, sillä Teijo Kyheröisen vanhemmat aloittivat toiminnan vuonna 1977.
Vuonna 2011 kiellettiin vanhat häkkikanalat, joita Kyheröisissä silloin vielä käytettiin, ja Teijon vanhemmat alkoivat harkita toiminnan lopettamista. Teijo on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja työskenteli tuolloin vastaavana mestarina.
– Meillä oli kanoja ja peltoakin, joten aloin miettiä, että onko oikein vain lopettaa kaikki toiminta. Olen ollut koko elämäni mukana tilan töissä, joten päätin jatkaa ja uudistaa toimintaa – ja niin kanalamme kehittäminen alkoi uudella voimalla.
Sukupolvenvaihdoksen myötä tilan nimi muuttui Maatalousyhtymä Kyheröisen kanalaksi. Muutoksen yhteydessä kanalassa investoitiin tulevaisuuteen: rakennettiin uusi kanala sekä hankittiin kuivuri ja lämpökeskus.
– Olen ollut tyytyväinen päätökseeni jatkaa vanhempieni yritystä. Ala on kilpailtu, mutta olen löytänyt oman markkinarakoni – erityisesti oman pakkaamon ansiosta.
OP Vakka-Auranmaa on ollut mukana tilan toiminnassa siitä lähtien, kun Teijo otti vastuun. Yhteistyö on hänen mukaansa toiminut hyvin ja kanala on saanut investointilainaa aina, kun on ollut tarvetta.
Tuoreita munia ilman kiertoteitä
Palataanpa vielä siihen, miksi oma pakkaamo on niin merkittävä kilpailuetu.
Yleensä kananmunantuottaja tekee sopimuksen ison pakkaamon kanssa, jolloin yrittäjä hoitaa kanat ja kerää munat, minkä jälkeen ulkopuolinen pakkaamo hoitaa noudon ja myynnin.
Teijo on erilainen yrittäjä, sillä hän pakkaa, kuljettaa ja myy itse puolet tilansa munista ja vain toinen puoli menee ulkopuoliselle pakkaamolle. Suoraan tilalta munia ostavat muun muassa ravintolat, kaupat, huoltoasemat ja leipomot.
Hän on uskaltanut pysyä vapaana tuottajana, koska munien keskihinta ja menekki ovat pysyneet vakaana – pitkälti juuri oman pakkaamon ansiosta.
– Yleensä kananmuna päätyy kaupan hyllylle vasta kolmen viikon kuluttua munimisesta, mutta meiltä saa munat ilman välikäsiä yhden–kolmen päivän kuluessa.
Rehukaan ei kulje pitkiä matkoja Kyheröisen kanalaan. Yrittäjä valmistaa sen itse omassa rehustamossa, tilan pelloilla viljelemästään kaurasta, ohrasta ja vehnästä.
Pomo ja perheenisä
Kanojen ruokinta ja munien kerääminen on Kyheröisen tilalla kokonaan automatisoitu, joten ihmistyötä tarvitaan kanalassa enää noin tunti päivässä. Kaksi huoltomiestä varmistaa, että laitteet toimivat moitteettomasti.
Heidän lisäkseen tilalla työskentelee kuusi henkilöä pakkaamossa ja jakelussa sekä yksi toimistossa. Teijon vanhemmat osallistuvat toimintaan osa-aikaisesti.
Teijon työpäivistä iso osa kuluu nykyään toimistolla, sillä tukiviidakko ja tarkastukset vievät aikaa. Peltotyöt hän hoitaa silti edelleen itse. Rakennusinsinöörin koulutus on antanut hyvät eväät työn johtamiseen sekä vastuun kantamiseen ja jakamiseen.
– Aiemmin hoidin huoltomiehenkin hommat itse, mutta nykyään en enää ehdi kuin näyttämään, mitä pitää tehdä.
Luotettavan henkilökunnan ansiosta arkeen mahtuu myös aikaa avopuolisolle ja kolmelle lapselle.
– Kun aloitin yrittäjänä, työntekijöitä oli vähemmän ja päivät venyivät helposti ympäripyöreiksi. Nyt ehdin useimmiten hakea lapset hoidosta jo kolmen aikaan, Teijo iloitsee.