Maanviljelijä Juhani Suomi: Kestävä ruoantuotanto alkaa maasta
Taivassalolaisen luomuviljelijän missio on yhdistää ruoantuotanto, ympäristönsuojelu ja maanhuolto. Hänestä Varsinais-Suomen itsenäiset maatilat voisivat olla koko maan ruokahuollon edelläkävijöitä.
Taivassalolainen Juhani Suomi korostaa olevansa maanviljelijä, ei maatalousyrittäjä. Maanviljelijän ammattiin sisältyy hänen mielestään lupaus siitä, että maaperästä pidetään huolta.
– Jos kadottaa pellon sadontuottokyvyn, eihän se ole maanviljelyä, vaan pikemminkin maan riistämistä, Agro Suomi -tilan isäntä tiivistää ajattelunsa.
Agro Suomi on Natura-alueella sijaitseva luomutila, jolla viljellään gluteenitonta kauraa, rypsiä, hernettä ja härkäpapua. Viljelykierron välissä pellot "ladataan" nurmella: heinäkasvit, apilat ja sinimailaset parantavat maan rakennetta, lisäävät orgaanista ainesta, sitovat hiiltä ja suojaavat peltoa eroosiolta. Nurmea laiduntavan luomukarjan lanta palauttaa ravinteet takaisin pelloille.
– Maa pysyy kuohkeana, eikä pelto huuhtoudu sateiden ja tuulen mukana vesistöihin, Suomi tiivistää.
Luomusysäys alkoi henkilökohtaisesta heräämisestä
Vuonna 2017 Juhani Suomi puolisoineen odotti ensimmäistä lastaan. Ajatus siitä, että lapset leikkisivät kemikaaleilla käsiteltyjen peltojen ympärillä, rupesi vaivaamaan.
Alkoi työläs siirtymä luomutilalliseksi. Torjunta-aineet ja kemialliset lannoitteet saivat lähteä, tilalle tulivat käsin aidattavat laidunmaat nautoineen. Yrittäjä maksoi oppirahoja hartiatyönä ja jatkuvan tuntuisina investointeina. Yksi erehtyminen kasvivalinnassa saattoi maksaa koko vuoden tuoton. Pitkä investointijakso on kuitenkin alkanut tuottaa tulosta. Agro Suomen talous on vakaa ja kasvusuuntainen.
– Suunta on valittu. Joskus on sumua, mutta ruorista täytyy pitää kiinni, Suomi sanoo.
”Itsenäinen luomutila on parasta huoltovarmuutta”
Suomen mielestä maanviljelyn arvoa ei voi mitata vain puimurin keräämällä massalla tai lyhyen aikavälin talouslaskelmilla. Varsinais-Suomessa kaivataan kipeästi tapoja yhdistää ruoantuotanto, maanhuolto ja ympäristönsuojelu: maatalouden ravinnekuormat saastuttavat Saaristomerta ja tuontilannoitteista riippuvainen maatalous on altis maailmanmarkkinoiden ailahtelulle.
Kestävän ruokajärjestelmän ytimessä voisivat olla mahdollisimman omavaraiset maatilat. Ne tarvitsevat käytännössä vain polttoainetta pysyäkseen toimintakykyisinä. Kun ruoantuotanto perustuu tilan omaan ravinnekiertoon, maaperä ja vesistöt kiittävät. Samalla tila on kriiseissä vähemmän riippuvainen ulkomaisista lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista. Luomukarjan kykyä muuttaa nurmea proteiiniksi Suomi kuvaa ”ensiluokkaisen hienoksi”.
– Luomutila, jolla on nautoja, on maatalouden näkökulmasta Suomen parasta huoltovarmuutta.
Kaikille eläintuotanto ei toki sovi eikä kaikista kasvinviljelytiloista tule luomutiloja, Suomi huomauttaa. Tärkeintä olisi etsiä tuotantotapa, jolla tila voi pärjätä taloudellisesti ja samalla pitää huolta maasta.
Varsinais-Suomi makujen maailmankartalle
Juhani Suomen mielestä Varsinais-Suomella on kaikki edellytykset olla kestävän ruoantuotannon edelläkävijä. Maakunnassa on vahvaa ruokaketjun osaamista, kysyntää kestävälle ruoantuotannolle ja monipuolista maataloutta.
– Esimerkiksi suomalainen kumina on globaalisti todella tunnettu tuote, Suomi sanoo.
Kestävää ruoantuotantoa kritisoidaan toisinaan tuotteiden korkeista hinnoista. Vaikka Suomi tietää ruoan hinnan huolettavan monia, hän toivoisi ruokakeskusteluun puheenvuoroja ruoan alkuperästä, raaka-aineista, tuotantotavasta ja mauista. Jos tuotannossa käytetään neitseellisiä raaka-aineita, louhittuja mineraaleja, fossiilista energiaa tai vaikkapa Venäjältä tuotuja lannoitteita, osa kustannuksista siirtyy ympäristölle tai tulevaisuuteen.
Nykyinen ruokajärjestelmä ei kuitenkaan riipu vain tuotannosta, vaan on myös kulutuskysymys.
– Jos lihankulutus ja ruokahävikki pysyvät nykyisellään, luomu ei välttämättä voi yksin ratkaista kaikkea. Mutta jos lautaselle valitaan harkitummin ja ruoka syödään loppuun, kokonaisuus muuttuu, Suomi huomauttaa.
”Muutos tehdään maatiloilla, ei kirjoituspöydissä”
Luomuviljelijä toivoo, että Saaristomeren suojelussa painopiste siirtyisi puheista peltojen tasolle.
– Seminaareja on pidetty, kahvia juotu ja kampaviinereitä syöty. Nyt tarvitaan työkaluja niille, jotka tekevät muutokset käytännössä: viljelijöille ja maanomistajille, hän sanoo.
Suomi nostaa esimerkiksi suojavyöhykenurmet, joiden tarkoituksena on vähentää ravinnekuormitusta vesistöjen läheisyydessä. Toisin kuin tavanomainen tila, luomutila ei saa kyseiseltä alalta luonnonmukaisen tuotannon korvausta.
– Luomutila tekee vesiensuojelussa ihan yhtä tarkoituksenmukaista työtä kuin mikä tahansa muukin tila.
Suomen ajatukset voivat kuulostaa radikaaleilta herkästi polarisoituvassa maatalouskeskustelussa. Lopulta ratkaisu voi olla varsin maanläheinen: maanviljelijälle maa ei ole vain tuotantopinta-alaa, vaan työn perusta ja rajallinen luonnonvara.
Sitä paitsi kemialliseen lannoitukseen perustuva tehomaatalous on nuori keksintö, Suomi muistuttaa.
– Keinolannoitteet ja torjunta-aineet ovat olleet käytössä nyt 70–80 vuotta. Perinteisemmin metodein on viljelty jo ennen ajanlaskun alkua.
Päivän päätteeksi Juhani Suomi palaa takaisin pelloilleen. Maaperästä huolehditaan nyt, jotta se kantaa myös seuraavat sukupolvet. Taidetaan olla juuri maanviljelijä-ajattelun ytimessä?
– Ylpeydellä kannan sitä titteliä.
Agro Suomi Oy mukana keräämässä soutumetrejä Hartiapankkiin
Juhani Suomi osallistui OP Varsinais-Suomen Hartiapankki-hyväntekeväisyystempaukseen, jolla kartutetaan lahjoituspottia lasten harrastustoiminnan tukemiseen.
OP Varsinais-Suomen Hartiapankki-tempauksessa tavoitteena on soutaa vuoden 2026 aikana yhteiseen pottiin miljoona metriä, joka tarkoittaa 100 000 euron lahjoitusta Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelmaan, jolla tuetaan lasten ja nuorten harrastustoimintaa koko Varsinais-Suomen alueella.