Kuudesluokkalainen vilkaisee kännykkäänsä ja huikkaa kaverilleen: “Ostaks mä tän?” “Joo, osta!” kaveri vastaa salamannopeasti.

Digiaikana ostaminen on helppoa mutta rahan arvon hahmottaminen vaikeaa, sanoo Nousiaisissa Henrikin yhtenäiskoulun kuudetta luokkaa opettava Marjo Arvio.

– Oppilaat kertovat käyvänsä kavereidensa kanssa ostoskeskuksessa, syömässä ja elokuvissa. Lisäksi rahaa kuluu esimerkiksi vaatteisiin ja kosmetiikkaan. Tuntuu, että rahaa on käytössä aika paljon, Arvio pohtii.

Henrikin yhtenäiskoulun opettaja Marjo Arvio toi kuudesluokkalaisensa Nousiaisista Yrityskylä-päivään.

Yrityskylä Varsinais-Suomessa‍ kaikki varsinaissuomalaiset kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset pääsevät harjoittelemaan taloudenpitoa ja työelämää. He työskentelevät eri yrityksissä ja toimivat myös kuluttajina.

– Hyvät taloustiedot eivät välttämättä näy vastuullisena rahankäyttönä. Siihen tarvitaan myös käytännön harjoittelua, sanoo Yrityskylä Varsinais-Suomen kumppanuuspäällikkö Suvi Ylikylä-Elers.

Digiaika ja nuorten rahankäyttö

OP Pohjolan, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tekemän Nuorten talousosaamisbarometrin mukaan 15–19-vuotiaiden talousosaaminen on yleisesti melko hyvää, mutta tiedon soveltaminen arjessa vaatii harjaantumista.

Alle puolet nuorista suunnittelee menonsa huolellisesti etukäteen ja joka kolmas kertoo ostavansa tavaroita, joita on nähnyt sosiaalisessa mediassa.

Yrityskylän Suvi Ylikylä-Elersin mukaan digitaalinen maksaminen on muuttanut lasten ja nuorten suhdetta rahaan: numerot näytöllä eivät ole yhtä konkreettisia kuin kolikot ja setelit. 

Joka toisella Marjo Arvion kuudesluokkalaisista on maksukortti.

Somessa nuoret näkevät, mitä muut ostavat, ja voivat alkaa itsekin haluta samoja tavaroita. Vertailukohtana eivät ole enää pelkästään koulukaverit vaan ihmiset eri puolilta maailmaa.

Marjo Arvion oppilaat arvioivat somen vaikuttavan ostamiseensa vain vähän, mutta eivät ehkä itse tunnista sen vaikutusta.

– Tytöt esimerkiksi saattavat käyttää sellaisia meikkituotteita, joista en ole kuullutkaan, koska meikkaan itse vähän. Somestahan ne ideat tulevat, Arvio uskoo.

Noin puolella Arvion kuudesluokkalaisista on maksukortti. Osa seuraa rahatilannettaan pankin sovelluksesta tai tarkistaa sen juuri ennen kortin käyttöä, mutta kaikki eivät tiedä, paljonko rahaa heillä on käytettävissä.

Taloudenpitoa harjoitellaan myös luokan yhteisissä hankkeissa.

– Yhteistä diskoa suunniteltaessa laskemme, mitä herkut saavat maksaa, jotta myynnistä jää katetta eli rahaa luokkaretkeen.

Miten raha näkyy koululaisten elämässä?

Henrikin yhtenäiskoulun kuudesluokkalaiset vierailivat Yrityskylässä marraskuussa. Päivään valmistauduttiin koulussa valmiin materiaalipaketin avulla.

– Oppilaat tekevät työhakemuksen, käyvät opettajan pitämässä työhaastattelussa ja solmivat työsopimuksen. Samalla harjoitellaan yhteistyötaitoja ja pohditaan hyvän työyhteisön toimintaa, Ylikylä-Elers kertoo.

Yrityskylän OP:ssa työskentelevä Emma kertoi Yrityskylä Varsinais-Suomen kumppanuuspäällikkö Suvi Ylikylä-Elersille ja OP Varsinais-Suomen varatoimitusjohtaja Sami Peuralle tehtävistään pankissa.

Palkka maksetaan Yrityskylän omaan verkkopankkisovellukseen, josta seurataan tuloja, veroja ja ostoksia. Päivän aikana selviää, mihin tienestit riittävät ja jääkö jotakin säästöön.

Arvion luokassa moni toivoo itselleen helppoa työtehtävää ja suurta palkkaa.

– Ohjaan oppilaita pohtimaan, mitä työ vaatii ja mikä siitä tekee mielekästä. Hyvään elämään kuuluu muutakin kuin toimeentulo, Arvio painottaa.

Joskus palkanmaksusta vastaava oppilas on Yrityskylässä unohtanut tehtävänsä, eikä kortilla olekaan rahaa ostoksia varten.

– Silloin selvitellään, kuka on jättänyt palkan maksamatta ja mihin rahat ovat jääneet. Se auttaa hahmottamaan, mitä reittiä raha tulee omalle pankkikortille, Arvio kertoo.

Myös verotuksen perusasiat voivat olla kuudesluokkalaisille epäselviä.

– Oppilaat saattavat luulla, että vero tarkoittaa palkaksi saatavaa summaa. Yhdessä olemme laskeneet, miten verotus vaikuttaa käteen jäävään rahaan ja mikä merkitys progressiolla on.

Yrityskylä opettaa talouden perusteita työelämän kautta

Yrityskylä Varsinais-Suomen OP-pienoispankissa oppilaat työskentelevät pankinjohtajana, asiakkuuspäällikkönä, sijoitusneuvojana ja yritysasiantuntijana. He neuvottelevat asiakkaiden kanssa, neuvovat chatissa ja myöntävät pankkikortteja sekä lainoja.

– Pienoispankki tarjoaa hienon näköalapaikan talousasioihin laajemminkin, sillä oppilaat näkevät käytännössä, miten raha yhteiskunnassa liikkuu, Suvi Ylikylä-Elers kertoo.

OP Varsinais-Suomi tukee oman alueensa Yrityskylän toimintaa taloudellisesti, kuten muutkin paikalliset yritykset – lasten ja nuorten taloustaitojen tukeminen on yhteinen intressi.

Yrityskylän OP:n työntekijät Jarno, Roosa ja Elissa esittelevät Sami Peuralle millaisia palveluja pankki tarjoaa Yrityskylän asukkaille ja yrityksille.

Pankin työntekijät voivat myös käyttää vapaaehtoispäivänsä kuudesluokkalaisten ohjaamiseen ja tuoda näin asiantuntemuksensa lasten taloustaitojen tueksi.

Kuudesluokkalaisten harjoitellessa talouden perusteita yhdeksäsluokkalaiset syventävät Yrityskylässä osaamistaan yrityksen toiminnasta ja kehittävät yrityshenkisyyttään.

– He esimerkiksi pohtivat, mistä kannattava liiketoiminta syntyy, miten markkinointi vaikuttaa asiakkaisiin ja mitä vastuullisuus tarkoittaa. Pankkipisteissä harjoitellaan muun muassa lainan hakemista, Ylikylä-Elers kertoo.

8 vinkkiä vanhemmalle: näin vahvistat lapsesi taloustaitoja

  1. Puhu rahasta luontevasti. Jutelkaa rahasta arjen tilanteissa, kuten ostoksilla tai laskuja maksaessa. Jos rahat ovat tiukilla, muistuta, että perheen talous on aikuisten vastuulla.
  2. Selvitä, mitä nuori ymmärtää. Tietääkö hän, paljonko rahaa on käytettävissä ja mistä voi tarkistaa saldon? Miten kortti- ja mobiiliostokset näkyvät tilillä?
  3. Anna vastuuta vähitellen. Sopikaa, mitä sinä vanhempana maksat ja mistä nuori vastaa itse. Harjoitelkaa menojen suunnittelua viikko- tai kuukausirahalla.
  4. Ohjaa digirahan käytössä. Tutustukaa pankkikortin ja mobiilipankin käyttöön, asettakaa sopivat turvarajat ja sopikaa peli- sekä sovellusostosten säännöt.
  5. Auta suunnittelemaan ja säästämään. Kannusta nuorta valitsemaan itselleen tärkeä säästötavoite ja laskemaan, miten sen voi saavuttaa. 
  6. Ota somen kulutuspaineet puheeksi. Kysy, mistä syntyi halu hankkia jokin tuote: kaverilta, mainoksesta vai vaikuttajan videolta? Pohtikaa, kuka suosituksesta hyötyy ja mistä vaikuttajan tai tekoälyn rahaneuvon voi tarkistaa. Muistuta, ettei oma arvo riipu tavaroista tai kuluttamisesta.
  7. Tunnista huolet. Toistuvat lisärahapyynnöt, rahankäytön salailu, maksamattomat laskut tai ostosten rahoittaminen lainalla ovat varoitusmerkkejä siitä, että rahan kanssa on haasteita. 
  8. Tarjoa apua ajoissa. Yksin ei tarvitse jäädä, eikä rahaongelmia pidä hävetä. Selvittäkää yhdessä tilanne ja hakekaa tarvittaessa apua esimerkiksi Takuusäätiöstä, Oikeuspalveluviraston talous- ja velkaneuvonnasta tai oman hyvinvointialueen sosiaalityöstä. 

Vinkit: Nuorten talousosaamisen asiantuntija Ida Degerlund, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT