Huijaukset ovat muuttuneet, mutta niiden kaava on usein sama

 
Huijausyritykset eivät ole yksittäisiä poikkeuksia, vaan osa laajempaa ilmiötä. Huijari rakentaa usein tarinan, joka kuulostaa uskottavalta ja vaatii nopeaa toimintaa. Arjen talouden tiimissä työskentelevä asiakkuusasiantuntija Siiri Liikonen kertoo, että huijaukset eivät katso ikää ja valitettavasti yhä useampi tulee jossain vaiheessa elämäänsä kokemaan huijausyrityksen verkossa tai puhelimitse. ”Korttien väärinkäytöksiä on havaittu kaikenikäisillä, kun taas huijauspuhelut ja auktoriteettiin vetoavat tapaukset ovat useammin kohdistuneet iäkkäämpiin asiakkaisiin”, Liikonen kertoo. 

Liikonen muistelee yhtä vastaan tullutta tapausta, jossa huijari otti yhteyttä erään viestisovelluksen kautta ja väitti olevansa henkilön vanha koulukaveri. ”Huijari kertoi joutuneensa ulkomailla sairaalaan ja tarvitsevansa nopeasti apua hoitomaksuihin. Asiakas siirsi varoja useamman kerran ulkomaille, vaikka ei muistanut, mikä ”koulukaverin” sukunimi oli tai missä koulussa he olivat olleet yhdessä”, Liikonen kertoo. Tilanne oli henkisesti kuormittava, ja huijaus paljastui vasta myöhemmin. 

”Eräässä toisessa tapauksessa asiakas sai puhelun, jossa näkyi OP:n logo. Soittaja esiintyi pankin toimihenkilönä ja varoitti huijauksista, samalla yrittäen saada asiakkaan siirtämään varoja niin kutsutulle turvatilille. Huijari sai asiakkaan lataamaan puhelimeen ylimääräisiä sovelluksia ja pyysi ottamaan kuvan henkilöllisyystodistuksesta”, Liikonen muistelee. Tililtä ei ehtinyt kadota rahaa, mutta asiakkaan tiedot vaarantuivat. 

Toistuvissa huijaustapauksissa huijari on esiintynyt viranomaisena tai pankin edustajana. Asiakkaat ovat saaneet yhteydenottoja poliisin, Kelan, Postin tai pankkien nimissä, usein linkin sisältävänä tekstiviestinä tai sähköpostina. Viestin tarkoitus on saada asiakas kirjautumaan huijaussivustolle tai antamaan pankki‑ tai korttitiedot. 

OP tekee jatkuvaa torjuntatyötä verkkorikollisuutta vastaan

Pankit ovat verkko­huijausten torjunnassa etulinjassa. OP:ssa verkkorikollisuuden ehkäisy perustuu ympärivuorokautiseen seurantaan, kehittyneisiin teknisiin turvajärjestelmiin ja asiantuntijatyöhön, joiden avulla poikkeavaa maksuliikennettä ja epäilyttäviä tapahtumia pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 
 
OP:lla on käytössä reaaliaikainen maksuliikenteen valvonta, asiakkaille avoinna oleva 24/7 sulkupalvelu sekä selkeät toimintamallit, joiden avulla epäilyttävät tilanteet voidaan keskeyttää nopeasti. Huijauspuhelut ovat yksi eniten yleistyneimmistä huijausmuodoista, joissa asiakkaat manipuloidaan siirtämään varojaan tai vahvistamaan maksuja huijareille puhelun aikana. Tätä ilmiötä vastaan taistellaan eri toimijoiden yhteistyöllä. OP:lla on käytössä uusi turvallisuusheräte mobiilisovelluksissaan, estääkseen puheluhuijauksia. Heräte näkyy, jos asiakas on vahvistamassa maksua puhelun ollessa käynnissä, ja muistuttaa pysähtymään ennen toimimista. Tavoitteena on ehkäistä tilanteita, joissa huijari painostaa asiakasta vahvistamaan tai peruuttamaan maksuja puhelun aikana, sillä OP ei koskaan pyydä maksujen vahvistamista puhelimitse.  
 
Pankkien torjuntatyön merkitys näkyy myös valtakunnallisissa luvuissa. Finanssiala ry:n keräämien tietojen mukaan suomalaisilta yritettiin huijata vuonna 2025 yhteensä noin 148 miljoonan euron edestä varoja. Samalla pankit onnistuivat estämään ja palauttamaan huijattuja maksuja peräti 75,5 miljoonan euron arvosta, eli yli puolet kaikista huijausyrityksissä liikkeellä olleista varoista. 
 
Tilastot korostavat nopean reagoinnin merkitystä. Mitä aiemmin asiakas pysähtyy, keskeyttää tilanteen ja ottaa itse yhteyttä pankkiin, sitä suurempi on mahdollisuus estää rahojen siirtyminen. 


Näin OP oikeasti lähestyy asiakkaitaan 

Useat huijaukset perustuvat pankin nimissä esiintymiseen. Siksi yksi tärkeimmistä turvasäännöistä on tämä: OP ei koskaan pyydä pankkitunnuksia, korttien tietoja tai kirjautumista linkin kautta tekstiviestissä, sähköpostissa tai puhelussa. 
 
OP viestii asiakkaan kanssa ensisijaisesti verkkopankin viestien kautta, joissa asiakas kirjautuu itse palveluun turvallisesti. Tekstiviesti tai sähköposti voi kertoa, että verkkopalvelussa on uusi viesti mutta siinä ei ikinä ole suoraa kirjautumislinkkiä. 
 
Jos saat viestin tai puhelun, jossa:

  • pyydetään toimimaan heti
  • kehotetaan siirtämään varoja “turvaan”
  • pyydetään tunnuksia, avainlukuja tai korttitietoja
  • ohjataan lataamaan sovellus tai ottamaan kuva henkilöllisyystodistuksesta

→ kyseessä ei ole OP:n tapa toimia ja olet saattanut joutua huijausyrityksen kohteeksi. 


Näin suojaat itseäsi huijauksilta

 
Huijauksilta ei voi suojautua täydellisesti, mutta valveutuneisuus auttaa paljon.

  • Kirjaudu pankkiin aina itse kirjoittamalla osoite selaimeen tai käyttämällä OP‑mobiilia
  • Älä luovuta pankkitunnuksia tai korttitietoja kenellekään, missään kanavassa
  • Älä siirrä varoja kenenkään pyynnöstä “turvatilille”
  • Älä lataa sovelluksia, jos joku kehottaa tekemään niin puhelun tai viestin aikana
  • Pysähdy ja kyseenalaista, jos viesti tai puhelu tuntuu oudolta, painostavalta tai kiirehtivältä

Jos epäilet huijausta tai olet joutunut sen kohteeksi, toimi heti 

Huijaus on rikos, ja sen uhriksi voi joutua kuka tahansa. Tärkeintä on, ettet jää tilanteen kanssa yksin.

  • Keskeytä asiointi heti
  • Ota yhteys OP:n itse – joko kirjautumalla palveluun tai soittamalla asiakaspalveluun
  • Sulje tunnukset viipymättä, jos epäilet niiden vaarantuneen -> sulkupalvelun p.nro. 0100 0555
  • Tee tarvittaessa rikosilmoitus

Monet asiakkaat hakeutuvat konttoriin huijaustilanteen jälkeen päivittämään tunnuksiaan, käsittelemään reklamaatioita sekä saamaan ohjeistusta turvalliseen asiointiin. Tämä on suositeltava toimintatapa. Digitalisoituneen arjen myötä varovaisuus ja terve epäluulo on olennainen taito: mikäli jokin tuntuu epätavalliselta, kannattaa aina pysähtyä ja varmistaa asian oikeellisuus. 

Lisätietoja turvalliseen asiointiin ja ohjeet huijaustilanteisiin löydät osoitteesta op.fi/turvallisuus.‍ ‍