Kiusaamisväkivalta – olipa se fyysistä, sanallista tai sosiaalista – jättää usein syviä jälkiä ja traumoja ihmisen mieleen ja arkeen. Nämä kokemukset voivat vaikuttaa itsetuntoon, turvallisuuden tunteeseen ja kykyyn osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti.

Pohjolan OP kantaa osaltaan yhteiskunnallista vastuuta lahjoittamalla Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön E-TukiHelmi-toimintaan. Lahjoituksen ansiosta kiusaamisväkivaltaa kokeneilla pohjoissuomalaisilla nuorilla on mahdollisuus saada lyhytterapiaa ja ohjattua vertaisryhmätoimintaa traumasta toipumisen tueksi. Pankin tuki mahdollistaa myös ennaltaehkäisevän vaikuttamistyön toteuttamisen oppilaitoksissa ja nuorten tapahtumissa.

Häpeää, pelkoa ja syrjäytymistä

Kiusaamisväkivaltaa kokeneet uhrit tuntevat usein ulkopuolisuutta, pelkoa ja epävarmuutta, jotka rajoittavat mahdollisuuksia elää hyvää elämää ja tavoitella omia unelmia. Myös häpeä omasta tilanteesta voi johtaa kokemusten piilottamiseen pitkäksi aikaa.

E-TukiHelmessä etsitään yhdessä ammattilaisen kanssa konkreettisia ratkaisuja, joiden avulla traumakokemuksen vaikutus arkeen vähenee ja hyvinvointi lisääntyy. Lisäksi ohjatun vertaisryhmätoiminnan avulla vähennetään yksinäisyyden kokemusta ja vahvistetaan luottamuksen ja yhteyden rakentumista.

”Minua on kiusattu koulussa, nimitelty somessa, käyty käsiksi ja uhkailtu – kiusaaminen on seurannut minua lapsuudesta aikuisuuteen ja rajoittanut niin minun kuin koko perheeni elämää”, kuvailee kokemuksiaan E-TukiHelmestä tukea saanut nuori.

“Olin yhteydessä kaupungin kiusaamisen vastaiseen työryhmään, ja palaverissa poliisin kanssa todettiin, että voisin hyötyä E-TukiHelmen avusta – äitini otti yhteyttä ja sovimme tutustumistapaamisen”, kertoo nuori ohjautumisestaan E-TukiHelmeen.

Trauma kulkee mukana läpi elämän

Kiusaamisväkivallan seuraukset ovat moninaiset ja pitkäkestoiset. Ne vaikuttavat usein negatiivisesti myös nuoren lähiympäristöön ja voivat johtaa nuoren koulutuspolun katkeamiseen. Jos nuoret eivät saa mahdollisuutta kouluttautua ja osallistua työelämään, menetetään arvokkaita voimavaroja ja osaamista.

Seuraukset näkyvät siten paitsi yksilön hyvinvoinnissa myös yhteiskunnan rakenteissa – syrjäytyminen, mielenterveysongelmat ja työelämästä putoaminen aiheuttavat kustannuksia ja heikentävät yhteisöllisyyttä.

“Kiusaaminen on jättänyt jälkeensä pelon, ahdistuksen, yksinäisyyden ja epäluottamuksen – se on rajoittanut elämääni, estänyt työllistymistä ja vaikuttanut mielenterveyteeni. Olen joutunut suunnittelemaan turvallisen reitin kodin ulkopuolella liikkuessani, jotta en joutuisi kohtaamaan huutelevia nuoria, ja tarvitsen osittain myös toisen ihmisen turvaksi. Kiusaamisväkivallan seurauksena olen myös itse ollut kiusaajana. Tunteiden tunnistaminen ja sääteleminen on ollut todella haastavaa”, nuori kuvailee kiusaamisväkivallan seurauksia.

Apua selviytymiseen ja hyvään elämään

Kiusaamistrauma vaikuttaa sekä mieleen että kehoon, joten oireiden lievittämisessä huomioidaan ajatukset, tunteet, toiminta ja keho. Puhumisen lisäksi tarvitaan myös kehollisia ja tunne- sekä vireystilaa tunnistavia harjoituksia. Toipuminen käynnistyy vasta, kun nuori ymmärtää omia reaktioitaan ja huomaa, että selviytyminen on mahdollista.  

“Olen saanut käytännön vinkkejä ahdistuksen kanssa elämiseen ja oppinut, että kiusaaminen ei johdu minusta – puhuminen on ollut helpottavaa ja olen löytänyt keinoja selviytyä uhkaavista tilanteista”, nuori kuvailee saamaansa tukea.

Myös vertaisuuden kokemus, mielikuva siitä, että on olemassa saman kokeneita ”rinnalla kulkijoita”, voi olla lohdullinen. “Tulen kulkemaan rinnallasi, et ole yksin”, sanoisi E-TukiHelmen nuori toisille kiusaamisväkivallan uhreille.

”Toivon, että toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa ja kiusatut saisivat apua”, toteaa nuori.

Pohjolan OP:n tuen ansiosta yhä useampi pohjoissuomalainen nuori saakin mahdollisuuden toipua kiusaamiskokemuksistaan ja rakentaa turvallisempaa, toiveikkaampaa tulevaisuutta, jossa on tilaa unelmille ja osallisuudelle.

Kirjoittajat 

Riikka Piippo toimii ODL E-TukiHelmen asiantuntijana asiakastyössä. Hän on koulutukseltaan sosionomi (AMK) ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, ja opiskelee parhaillaan kokonaisvaltaiseksi rentoutusohjaajaksi. Riikalla on laaja kokemus asiakastyöstä, sosiaaliohjauksesta ja yksilöllisestä tuesta lasten, nuorten ja työikäisten parissa. Hänen työnsä ytimessä ovat aito ja arvostava kohtaaminen, motivointi ja toivon vahvistaminen – luottamuksellisesti ja lämmöllä, jokaisen omaa tahtia kunnioittaen.

Piritta Pietilä-Litendahl on ODL:n palvelulpäällikkö ja monialainen asiantuntija, jonka koulutustausta kattaa tutkimuksen, kasvatustieteen, kuvataiteet ja antropologian. Hän on filosofian tohtori, kasvatustieteen maisteri ja taiteen kandidaatti, ja on täydentänyt osaamistaan muun muassa johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnolla, johtamisen ja opetushallinnon tutkinnolla sekä neuropsykiatrisen valmentajan opinnoilla. Pirittalla on laaja kokemus kehittämishankkeista, tutkimuksesta sekä opetuksen ja koulutuksen parista, ja hän on työskennellyt monialaisen hyvinvointityön kehittämiseksi erityisesti työ- ja toimintakyvyn sekä koulutuksen näkökulmista.