Helmi-palkittuja yhdistää huoli ympäristöstä

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professorina työuransa tehnyt Markku Ollikainen, 72, on juuri lukemassa tutkimushankkeeseensa kuuluvaa graduluonnosta. Emeritusprofessori Ollikainen toimii tutkimusjohtajana, vaikka virallinen eläkeikä on ylittynyt.

– Kiinnostus tieteeseen on se syy. Tieteenalamme tavoitteena on etsiä sopusointua talouden ja luonnon välille. Juuri nyt ympäristöekonomian aiheet ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä. Uudet teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia, professori summaa.

Ollikainen on kotoisin Pelkosenniemeltä, jonne hänellä on vahvat juuret.

– Kotitila on siellä edelleen. Olen lapsesta saakka ollut siellä metsätöissä ja kalastanut. Nyt kun käyn samoilla kalavesillä tai tuntureilla, kyllä se huolettaa, millainen muutos pohjoisen luonnossa on tapahtunut. Havupuut leviävät tunturiluontoon, ja taimen ja harjus korvautuvat hauella ja särjellä. Kyllä se sattuu sydämeen. Suomen luonto tulee muuttumaan paljon seuraavien 30 vuoden aikana.

Muut uutiset jyräävät ilmastouutiset

Luontomaiseman muutoksen on pohjoisilla kotiseuduillaan huomannut myös toimittaja ja kirjailija Pekka Juntti, 44. Tornionjokilaaksosta kotoisin oleva Juntti on tarkkakynäinen kirjoittaja joka tunnetaan erityisesti metsiin ja luontoon liittyvistä aiheistaan.

– Muistan, kuinka luin lapsena eräkirjallisuutta, jossa maisema poikkesi täysin siitä kokemuksesta mikä itselläni oli. Opin jo nuorena, että koskaan ei voi tietää tuttuun jahti- tai marjapaikkaan palatessaan, onko maisemaa enää olemassa samanlaisena kuin ennen. Avohakkuut ja ojittaminen ovat muuttaneet pohjoista maisemaa erittäin voimaperäisesti, eivätkä ojittamisen vaikutukset häviä koskaan.

Juntti on kirjoittanut myös fiktiota, mutta huoli paikallisluonnosta on pakottanut puhumaan luonnon puolesta suurelle yleisölle. Metsä meidän jälkeemme -tietokirja, jossa Juntti oli yhtenä kirjoittajana, voitti Tieto-Finlandian vuonna 2019.

– Tällä hetkellä kirjoitan kirjaa joka julkaistaan noin vuoden päästä. Se on tarinallinen tietokirja hävityksen kulttuurihistoriasta pohjoisessa. 

Tiedon jakaminen suurelle yleisölle on tärkeää myös Markku Ollikaiselle. Hän työskenteli Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtajana vuosina 2014–2023. Ilmastopaneelin tehtävänä on edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Ollikainen kommentoi ilmastoasioita usein myös toimittajille.

– Ilmastoasioista puhutaan julkisuudessa harmillisen vähän. Haaste on siinä, että nämä ovat niin monitasoisia asioita, ettei toimittajilla useinkaan ole aikaa perehtyä niihin perinpohjaisesti. Muut uutiset jyräävät ilmastoasiat, Ollikainen harmittelee.

”Meillä on maa, jossa saa puhua”

Ympäristöasioiden kahtiajakoisuutta kuvaa hyvin seikka, josta Juntti on tällä hetkellä eniten huolissaan.

– Vihreän siirtymän myötä Lounais-Lapissa on yli neljäkymmentä tuulivoimahanketta, joihin kaavaillaan yhteensä ainakin tuhatta voimalaa. Nykyiset metsätieverkostot ja voimalinjat ovat pientä näiden hankkeiden rinnalla. Näyttää siis siltä, että ilmastonmuutoksen torjunta hävittää luonnon ennen ilmastonmuutosta, Juntti tokaisee.

Suorapuheisuudestaan tunnettu Juntti kutsuu itseään häiriköksi.

– Miehän olen bisneksen näkökulmasta häirikkö. Se, että saan silti tällaisen palkinnon ja vieläpä pankilta, on hieno asia ja kertoo siitä, että meillä on maa, jossa saa puhua ja joku kuuntelee. 

Palkinnolla on tärkeä merkityksensä myös freelancerin toimeentulolle. 

– Se mahdollistaa vähäksi aikaa täyden paneutumisen seuraavaan projektiin.

Myös Ollikainen on saamastaan tunnustuksesta iloinen.

– Tällaisia tunnustuksia tulee tutkijoille harvoin. Helmi-palkinto aiheuttaa erityistä iloa siksi, että se tuli kotiseudulta.

Lue lisää Pohjolan OP:n palkinnoista pohjoisen menestyjille: Helmi ja Taitaja >‍‍

Pohjolan OP jakaa vuosittain kaksi erillistä palkintoa: Helmi-palkinnon Lapin alueen ja Taitaja-palkinto Oulun alueen menestyjälle. Kumpikin palkinto on vuonna 2025 suuruudeltaan 10 000 euroa.