Tehdään tämä nyt heti selväksi: työhyvinvointi ei ole pelkkää keppijumppaa, pyöräilyhaasteita ja muita liikunnallisia aktiviteetteja.

– Se, että työhyvinvointia parantavat toimenpiteet olisivat pakotettua taukojumppaa tai liikuntahaasteita, on vanhaa ajattelua. Työhyvinvointia on kaikki ihmisen hyvinvointi, uni ja muu palautuminen mukaan lukien, sanoo Pohjolan OP:n riskienhallintapäällikkö Tuija Rantala.

Rantala on yksi kymmenestä viime vuonna aloittaneesta hyvinvointilähettiläästä. 

Mitä hyvinvointilähettiläs tekee?

– Ideoimme tapoja parantaa henkilöstön hyvinvointia ja toteutamme asioita matalalla kynnyksellä. Haasteemme on siinä, että henkilöstömme on levittäytynyt maantieteellisesti laajalle alueelle, ja oman tiiminikin kanssa me näemme suhteellisen harvoin. Toisaalta tämän voi kääntää myös vahvuudeksi. Pyysin juuri kollegoja ympäri Pohjois-Suomen vinkkaamaan kivoja luontoretkeilykohteita omilta alueiltaan ja ne koottiin kaikkien nähtäville, Rantala innostaa.

Rantalan hyvinvointilähettiläskollega Janno Juttula haki mukaan hyvinvointilhettilääksi henkilökohtaisista syistä.

– Olen kahden pienen lapsen isä ja huomasin kamppailevani sen kanssa, miten tasapainotan työn ja perhe-elämän, yritysanalyytikkona työskentelevä Juttula kertoo.

Janno Juttula (vas.) ja Tuija Rantala ovat Pohjolan OP:n hyvinvointilähettiläitä. 

Työhyvinvointi on kaikkien asia

Kun mieli voi hyvin, työntekijä voi hyvin. Kun työntekijä voi hyvin ja on innostunut työstään, myös organisaatio voi hyvin ja tekee hyvää tulosta.

– Koko OP Ryhmässä strateginen painopisteemme on osaava, innostunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Työhyvinvoinnin johtamista ajatellaan nykyään paljon laajemmin ja ihmislähtöisemmin kuin ennen, sanoo Pohjolan OP:n HR-johtaja Terhi Wimmer.

Pankin HR-johtaja Terhi Wimmer kertoo, että koko OP Ryhmän strateginen painopiste on osaava, innostunut ja hyvinvoiva henkilöstö.

Wimmer sanoo kohtaavansa ilolla uudenlaisen työhyvinvoinnin johtamisen kulttuurin.

– Ennen monessa organisaatiossa mitattiin pelkästään myyntilukuja. Nyt mitataan työntekijöiden innostuneisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia, Wimmer iloitsee.

Työhyvinvointia ei siis johdeta ylhäältä käsin.

– Päinvastoin. Esimerkiksi työn merkityksellisyys on yksi aineeton palkinto työstä, eikä sitä voi antaa ulkopuolelta. 

Muutos on tapahtunut myös sen suhteen, kenen vastuulla työhyvinvoinnin ajatellaan olevan.

– Pitkään ajateltiin, että työhyvinvoinnin johtaminen on työnantajan asia. Mutta kyllä se on kaikkien asia. Meillä on vastuu omasta hyvinvoinnistamme, mutta myös työkavereista. Ei ole mitenkään harvinaista, että kollega on ensimmäinen, joka huomaa työn kuormituksen merkit, Wimmer tietää.

Myös psykologinen turvallisuus on tärkeää: palautteen antaminen ja vaikeistakin asioista puhuminen pitäisi tehdä mahdolliseksi. Tässä johtaminen on avainasemassa.

Erilaisia vahvuuksia, kaikki yhtä tärkeitä

Pienten hyvinvoinnin tekojen kanssa on syytä olla kärsivällinen.

– Kaikki me tiedämme, että voimme valita portaat hissin sijaan ja tauottaa työtä lyhyillä tauoilla. Samalla tiedämme senkin, mitä tapahtuu, kun sukeltaa työn imuun. Tauot unohtuvat, Rantala nauraa Juttulan nyökytellessä vieressä.

Työn imun vastakohta, se, että hyppii asiasta toiseen ja päällekkäisiin tehtäviin, ei sekään varsinaisesti työhyvinvointia edistä. Hyvinvointilähettiläillä on käytössään työkaluja, joilla lisätään ymmärrystä hyvinvoinnista ja myös sen tunnistamisesta, mikä itselle sopii.

– Etätyö on myös sellainen asia, jota tulisi tarkastella yksilökohtaisesti. Ei se sovi kaikille, kun taas toisille se sopii erinomaisesti. Erilaisiin työtehtäviin tarvitaan erilaisia vahvuuksia, jotka ovat kaikki yhtä tärkeitä, Wimmer muistuttaa.

Haluatko tutustua Pohjolan OP:hen? Lue lisää osoitteesta op.fi/pohjolan‍