Suomessa on lähivuosina edessä varallisuuden uusjako tulevien perinnönjakojen myötä. Vuosina 1946–1950 syntyneet suuret ikäluokat ovat Suomen historian vaurain sukupolvi, ja heidän varallisuutensa on siirtymässä seuraaville sukupolville.

Perinnöksi jätetään yhä useammin asunnon lisäksi rahastosijoituksia ja pörssiosakkeita. Kiinteistö on vieläkin tyypillisesti suurin perintöerä, mutta viime vuosikymmenten aikana sijoitusten osuudet ovat moninkertaistuneet.

OP:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 74 prosenttia suomalaisista perinnönsaajista ei kuitenkaan usko tai ole tietoinen saavansa osake- tai rahastosijoituksia perinnöksi. Perinnönsaajiksi luokiteltiin he, jotka kertoivat kyselyssä uskovansa saavan henkilökohtaisesti perintöä tulevaisuudessa.

– Vaikuttaa siltä, että moni sijoituksia perivä ei tiedä tulevasta perinnöstään etukäteen. Esimerkiksi OP:n asiakkaiden perinnöksi saamien osakkeiden määrä on viimeisen 20 vuoden aikana 10-kertaistunut. Monet perinnöt ovat myös suurusluokaltaan suurempia kuin aiemmin, ja perintöjen odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Vaikka noin 40 prosenttia suomalaisista jo sijoittaa rahastoihin tai osakkeisiin, joillekin periytyvä omaisuus tarkoittaa mahdollisuutta sijoittamiseen ensimmäistä kertaa elämässään, sanoo Pohjolan OP:n varallisuudenhoidosta vastaava pankinjohtaja Pasi Vartiainen.

Pohjolan OP:ssa peräti 51 prosenttia osakevarallisuudesta on yli 65-vuotiailla. Tässä ikäryhmässä on sekä heitä, jotka ovat saaneet jo perintöä, että heitä, jotka ovat sijoittaneet itse pitkään ilman perintöjä.

– Data osoittaa, että pohjoissuomalaisilla osakevarallisuutta on selvästi eniten iäkkäimmillä. Koska perinnöt siirtyvät jälkipolville usein vanhemmista ikäryhmistä, tarkoittaa tämä, että meillä on iso määrä sijoitusvarallisuutta siirtymässä perintönä nuoremmille sukupolville, Vartiainen kertoo.

Perimisestä keskusteleminen on aina ajankohtaista

Kyselystä selviää myös, että 40 prosenttia suomalaisista ei ole keskustellut perinnöistä avoimesti läheistensä kanssa. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä vähemmän keskustelua on käyty, vaikka myös osa nuorista vastaanottaa perintöjä. Vartiainen pitää tutkimustulosta huolestuttavana.

– Usein asiakkaamme toteavat tapaamisissa, että ei periminen ole juuri nyt ajankohtaista. Asia on aina ajankohtainen. Perintöasioista puhuminen on edelleen monelle tabu, ja tätä tabua olisi tärkeä murtaa yhä kasvavien perintöjen vuoksi. Etukäteinen perintöasioista puhuminen voi ehkäistä myöhempiä perintöriitoja, ja keskusteluissa on mahdollista etukäteisesti selvittää ja taustoittaa tehtyjä valintoja, Vartiainen neuvoo.

Edunvalvontavaltuutus ja testamentti tärkeitä 

Vartiaisen mukaan keskustelun lisäksi olennaista on tehdä sekä edunvalvontavaltuutus että testamentti.

– Testamentti pitää lain mukaan tehdä määrämuodossa. Pankin asiantuntijan avulla voi varmistaa, että testamentti täyttää lain sille asettamat muotovaatimukset ja toisaalta, että testamentin sisältö ja sanamuoto vastaavat testamentintekijän tosiasiallista tarkoitusta.

Edunvalvontavaltuutus taas mahdollistaa asioiden hoitamisen siinäkin tilanteessa, ettei itse ole sairauden vuoksi siihen kykenevä.

– Tärkeää on myös pitää jo laaditut asiakirjat ajan tasalla. Elämäntilanteen muutos tai muutokset perhesuhteissa tarkoittavat usein muutostarpeita olemassa oleviin asiakirjoihin. Onnistunut varallisuuden siirtäminen sukupolvelta toiselle sekä suomalaisten omien taloustaitojen vahvistaminen ovat keskeisiä suomalaisten vaurastumisen ja koko kansantalouden tukemisen kannalta, Vartiainen muistuttaa.

Ota huomioon esimerkiksi nämä sijoituksiin liittyvät asiat perintötilanteissa

  • Suunnittele perintösi iästä ja perhetilanteesta riippumatta. Usein perintöasiat tulevat mieleen vasta ikääntyessä, tai kun oma terveys heikentyy. Joskus asioiden hoitaminen siinä vaiheessa on liian myöhäistä, ja perhevarallisuus- ja perintösuunnittelun keinovalikoima on suppeampi. Keskustelu läheisten kanssa lisää avoimuutta ja ehkäisee perintöriitoja.
  • Muista arvo-osuustili perinnönjaossa. Perityt osakkeet eivät siirry automaattisesti omiin nimiin perinnönjaossa, vaan perittyjen pörssiosakkeiden siirtäminen uudelle omistajalle vaatii arvo-osuustilin, jossa osakkeita säilytetään. Sen voi avata pankissa.
  • Sijoitusmuodot eroavat toisistaan. Pörssiosake, sijoitusrahasto-osuus, joukkovelkakirjalaina, kapitalisaatiosopimus ja sijoitusvakuutus ovat erilaisia, joten on hyvä huomioida niiden erot perintösuunnittelussa, kuolintilanteessa, perinnönjaossa ja sijoituksen realisoinnin tuloverotuksessa. Huomioi perinnönjaon toteuttamisessa myös se, voiko sijoituskohdetta siirtää pankista toiseen. Pankin asiantuntijat auttavat sinua näissä.

OP Ryhmän syyskuussa 2025 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 18-vuotiaita suomalaisia yhteensä 1042. Tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Ryhmän toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta +/- 3,2 prosenttiyksikköä.​

Käänny puoleemme varallisuudenhoitoon tai lakipalveluihin liittyvissä asioissa

Pohjolan OP tarjoaa yksityishenkilön varallisuudenhoitoon liittyviä riidattomia lakipalveluja, kuten perhe- ja perintöoikeudelliset sekä omaisuuden luovutukseen liittyvät toimeksiannot sekä toimeksiantoihin liittyvää veroneuvontaa pankin Omistaja Plus- ja Private -asiakkaille. Omistaja Plus -asiakas on pankin omistaja-asiakas, jolla on tietty määrä tuotteita ja palveluita OP Ryhmässä. Private-asiakas on asiakas, joka on tehnyt Private-varallisuudenhoitopalveluun sopimuksen, ja jonka sijoitettava varallisuus on yli 300 000 euroa. OP-bonuksia voidaan käyttää lakipalveluiden palkkioihin.  

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme! ‍