Mari ja Jussi Laitinen pyörittävät Joutsassa Harjulan tilaa, joka siirtyi heidän vastuulleen Jussin vanhemmilta sukupolvenvaihdoskaupan myötä 1990-luvun puolivälissä. Tilaan kuluu vajaat 300 hehtaaria metsää ja 70 hehtaaria peltoa, joista noin puolet on vuokramaata. Jussi tekee myös koneurakointia, kuten kylvö- ja kasvinsuojelu-urakointia, sekä teiden kunnossapitoa.

Laitisten aloittaessa yrittäjinä tilalla oli lypsykarjaa. Kun Jussilla todettiin eläinallergia, pariskunta luopui lehmistä ja päätti panostaa metsätalouteen ja erikoiskasvinviljelyyn. Metsä­pinta-alaa lisättiin. Pääviljelykasviksi valittiin kumina, josta valtaosa menee vientiin.

– Viimeisten viiden vuoden aikana olemme hankkineet kaksi metsätilaa tästä läheltä. Sopivien metsätilojen löytäminen kesti pitkään. Korkeiden myyntihintojen vuoksi piti arvioida tarkkaan, kuinka paljon tilasta on järkevää maksaa, Jussi Laitinen kertoo.

Sopivia tiloja etsiessään Laitiset laskivat metsätilojen arvon metsikkökuvioittain huomioimalla maapohjan arvon, puuston arvon sekä odotusarvolisän. Laskelmiin vaikuttivat myös tilojen sijainti, tiestö ja metsän mahdolliset hoitorästit. Perustiedot hinnan määrittelyyn löytyivät tiloista tehdyistä metsäsuunnitelmista. Arvio tarkennettiin maastokäynnillä.

Metsänhoitoa ulkoistettu ajanpuutteen takia

Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Harjulan tilalle tehtiin metsätaloussuunnitelma, jota on päivitetty säännöllisesti. Tavoitteena on, että vuosittain myydään 1 000–1 500 mottia, kun vuotuinen metsänkasvu on noin 2 000 kuutiota.

"Menen metsään pariksi tunniksi kerrallaan, kun muilta töiltä kerkeän", kertoo Jussi Laitinen.

Istutukset, taimikoiden hoito, harvennukset, päätehakkuut sekä myyntiin ja metsänhoidon suunnitteluun liittyvät hallinnolliset työt vievät paljon aikaa. Jussi pyrkii tekemään mahdollisimman paljon itse, mutta käytännössä metsänhoitotöistä suuri osa joudutaan ulkoistamaan. Marille ja Jussille kertyy metsässä vietettyjä työpäiviä noin kuukausi vuodessa. Monesti metsään mennään pariksi tunniksi kerrallaan, kun muilta töiltä keretään.

– Oma tekemiseni rajoittuu taimikoiden hoitoon eli raivaushommiin. Se on taloudellisesti järkevää tehdä itse. Päätehakkuut ja harvennukset kannattaa ulkoistaa, sillä pysty- ja kantomyyntihinnoissa ei ole suurta eroa. Taimien istutus menee peltojen kylvön kanssa päällekkäin, joten istutuksiakaan emme juuri ennätä tehdä, Jussi Laitinen toteaa.

Laitiset selviävät metsänhoitotöistä pienellä työkaluarsenaalilla. Raivaus- ja moottorisaha, istutusputki sekä asianmukaiset metsurin suojavarusteet, visiirillä ja kuulosuojaimilla varustettu kypärä, turvakäsineet ja -jalkineet sekä viiltosuojahousut riittävät. Myrskyn kaatamien puiden kuljettamiseen tarvitaan traktoria, joka maatilalta luonnollisesti myös löytyy.

Laitiset pitävät tärkeänä, että harvennukset tehdään ajallaan ja huolellisesti. Näin varmistetaan, että metsästä saadaan aikanaan laadukkaita tukkeja. Laitiset valitsevat siksi metsäurakoitsijat tarkasti ja sopivat tehtävistä töistä huolella.

– Käyn palstalla yleensä heti hakkuutyön alkaessa vaihtamassa kuulumiset urakoitsijan kanssa. Silloin voimme myös käydä läpi metsäkuvion mahdolliset erityispiirteet, jotka urakoitsijan tulee huomioida.

Metsänhoitoyhdistys apuna

Laitiset ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseniä. Jäsenmaksu on Laitisten mielestä edullinen jäsenyyden tuomiin etuihin nähden. Metsänhoitoyhdistys auttaa metsänhoidon ja puun myynnin suunnittelussa sekä Metsäkeskuksen tukien hakemisessa. Laitiset hankkivat yhdistyksen kautta myös osan metsän harvennus- ja uudistamistöistä.

Päätehakkuut ja puun myynnin Jussi hoitaa aina itse. Kilpailutuksissa hän käyttää apuna Kuutio.fi-palvelua.

– Tarjouksia on monesti vaikea vertailla, koska metsäyhtiöt sisällyttävät tarjouksiin erilaisia lisäpalveluita, kuten metsämaan muokkausta, istutustyötä ja taimia. Itse puusta saatava hinta jää helposti piiloon. Myyjän pitää olla myös tarkkana, että arvokasta tukkipuuta ei kaatovaiheessa päädy kuitupuiden joukkoon. Urakoitsijoilta pitää pyytää aina motolista eli hakkuukoneen tietokoneen tuloste, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kaadetuista puumääristä puutavaralajeittain eri pituus- ja läpimittaluokissa, Laitinen opastaa.

Stefan Henkola: Yhden firman taktiikalla

Porvoolainen Stefan Henkola innostui metsätaloudesta yhdeksän vuotta sitten. Hän kaatoi joulunpyhinä puita kotipihastaan, ja mielekäs tekeminen vei mennessään. Henkola alkoi kerätä tietoa metsänhoidosta ja silmäili myynnissä olevia metsätiloja.

– Ensimmäisen metsätilan hankin vuonna 2012 Loviisan länsipuolelta Kabbölestä. Vähitellen ostin lisää pieniä tiloja, ja puolitoista vuotta sitten hankin ystäväni kanssa ison metsätilan Kabbölen edustalla sijaitsevasta Keipsalon saaresta. Kaikkiaan metsää on nyt noin 700 hehtaaria.

Henkolan kotoa omalle metsälle on matkaa 30 kilometriä, joten tiluksilla voi käväistä päivä­reissuilla. Henkola nauttii luonnon rauhassa liikkumisesta ja tekee usein myös pienimuotoisia metsänhoitotöitä. Metsällä Henkola puuhailee kuitenkin enemmän harrastusmielessä, sillä valtaosa ajasta kuluu leipätyössä aurinkosähköjärjestelmien parissa.

– Pidän raivaushommista, ja esimerkiksi taimet istutan itse, mutta suurimman osan metsänhoitotöistä olen ulkoistanut, Henkola sanoo.

Käytännössä hän on ulkoistanut hakkuut ja hoitotyöt kokonaan Stora Ensolle. Henkola tapaa yrityksen yhteyshenkilön pari kertaa vuodessa metsäkatselmuksen merkeissä. Silloin päivitetään metsänhoitosuunnitelmaa ja päätetään tulevat hoitotoimenpiteet.

Laajamittaisempien hakkuiden organisointivastuusta Henkola ja hänen kanssaan Keipsalon saaren metsät omistava Staffan Henriksson päättävät tapauskohtaisesti.

Henriksson on metsätalousinsinööri, joten hän pystyy junailemaan suurempiakin hakkuuprojekteja. Keipsalon saaressa vuosi sitten toteutetun laajemman hakkuun järjestelyt miehet organisoivat itse.

– Laskimme, että meidän kannattaa myydä puut Stora Ensolle hankintakauppana. Järjestimme itse korjuun ja kuljetuksen mantereelle. Oli mielenkiintoista seurata, kun urakoitsijat kuljettivat työkoneet ja puutavara-autot proomuilla saareen ja sieltä pois.

Vertailu: metsänhoito itse vai ulkoistaen?

Mari ja Jussi Laitinen

Itse tehden: Metsänhoidon suunnittelu (apuna metsänhoitoyhdistys), taimikoiden hoito sekä puun myynti kilpailutuksineen.

Ulkoistettu: Harvennus- ja päätehakkuut, maanmuokkaus hakkuiden jälkeen sekä taimien istutus.

Stefan Henkola

Itse tehden: Osallistuu metsänhoidon suunnitteluun ja hallinnointiin, taimien istutus, harvennustöitä harrastusmielessä.

Ulkoistettu: Metsänhoidon suunnittelu ja hallinnointi (osin), leimikon hoito ja harvennukset, hakkuutyöt sekä maanmuokkaus hakkuiden jälkeen.