Kertakäyttöisiä lautasliinoja valmistava yritys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen ympäristövastuullisuudesta puhuttaessa. Porilainen Fiblon Oy on kuitenkin esimerkki siitä, miten tuotannollinen yritys voi pitkäjänteisellä työllä kutistaa negatiiviset ympäristövaikutuksensa minimiin.

Vuonna 1979 perustettu perheyritys valmistaa erilaisia serviettejä ja kertakäyttöpyyhkeitä esimerkiksi hotelleille ja ravintoloille. Erityisesti ympäristövastuullisuus on ollut kiinteä osa yrityksen liiketoimintaa jo pitkään, kertoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Ekberg.

– Kestävästi tuotettu ja käytetty kertakäyttöliina voi olla monissa tilanteissa vastuullisempi valinta kuin epäekologisesti ja kaukana tuotettu kestoliina, hän sanoo ja on valmis myös perustelemaan väitteensä.

Ilmastovastuu koskee myös asiakkaita

Kun Ekberg aloitti työt Fiblonilla 25 vuotta sitten, vastuullisuusasioista ei vielä juuri puhuttu. Eräältä kansainväliseltä asiakkaalta kuitenkin tuli kysely siitä, miten paljon tuotannossa käytettiin vettä ja erilaisia kemikaaleja.

– Meillä ei silloin ollut tietoja kerättynä systemaattisesti mutta kun aloin selvitellä niitä, oivalsin, että oikeastaan olimme jo pitkään toimineet todella vastuullisesti.

Mahdollisimman halpojen raaka-aineiden sijaan yritys on halunnut suosia hyvin toimivaa yhteistyötä lähituottajien kanssa, kevyttä kuljetusketjua ja sitä, miten hyvin materiaalit pystytään kokonaisuudessaan hyödyntämään.

Fiblon esimerkiksi käyttää tuotannossaan vain tuulisähköä, joten sen kasvihuonepäästöt ovat lähes nolla. Suurin osa raaka-aineista hankitaan 300 kilometrin säteeltä Porista. Tehtaan jätteistä reilusti yli puolet kierrätetään uudelleenkäytettäväksi ja jos jätteelle ei löydetä uudelleenkäyttökohdetta, se hyödynnetään energiantuotantoon. Ainoastaan noin 2 prosenttia jätteestä päätyy sekajätejakeeseen.

Anne Ekberg on tehnyt vastuullisuustyötä jo yli 20 vuotta.

– Tämä kaikki tuntuu jo melko itsestään selvältä. Siksi ajattelemme ilmastotekoja nykyään laajemmin ja keskitymme siihen, miten asiakkaamme voisivat käyttää tuotteitamme vastuullisemmin, Ekberg kertoo.

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että asiakkaita pyritään muistuttamaan lautasliinojen perimmäisestä tarkoituksesta. Sama liina on paitsi kattauksen visuaalinen osa, se suojaa ruokaillessa syliä ja siihen pyyhitään suu.

– Olemme olleet aika yllättyneitä siitä, miten paljon tuotteita ostetaan ilman, että niiden käytettävyyttä sen kummemmin mietitään. Kun lautasliina valitaan käyttötarkoituksen mukaan, myös hävikkiä syntyy huomattavasti vähemmän.

Oleellista on esimerkiksi se, että liina on oikeankokoinen.

Myös pienillä päätöksillä on väliä

Vuosien varrella Fiblonin tuotantoprosessia on hiottu yhä ympäristöystävällisempään ja energiapihimpään suuntaan. Nykyään kaikki tehtaan koneet ja laitteet menevät automaattisesti säästötilaan. Tehdas ja yrityksen toimistotilat lämmitetään tuotannossa syntyvällä hukkalämmöllä.

– Pyrimme vaikuttamaan myös pienillä päätöksillä. Nykyään esimerkiksi puhdistamme tietyt laitteet ruokasoodalla kemiallisten pesuaineiden sijaan, sillä huomasimme, että sillä saa riittävän puhdasta jälkeä.

Turhia kemikaaleja vältellään myös tuotteiden painatuksessa. Kun Fiblon aikoinaan siirtyi käyttämään vesiohenteisia painovärejä, se oli uraauurtava liike. Sittemmin monet toimijat ovat seuranneet perässä.

– Perheyrityksenä olemme voineet tehdä ratkaisuja, jotka eivät välttämättä ole heti taloudellisesti kannattavia, vaan niiden hyödyt tulevat esiin pitkällä aikavälillä. Suuressa pörssiyrityksessä paine tehdä tulosta on erilainen.

Kampanjat eivät enää riitä

Ekberg korostaa, että merkityksellinen vastuullisuustyö ei voi olla irrallaan yrityksen ydinliiketoiminnasta. Fiblonilla ei esimerkiksi ole erillisiä vastuullisuusmittareita, vaan vastuullisuuden toteutuminen on tärkeä osa liiketaloudellisia tavoitteita

– Jos esimerkiksi otamme käyttöön uuden materiaalin, tutkimme ensin sen ympäristövaikutukset.

Vielä viisi vuotta sitten Ekberg sanoo kohdanneensa paljon vastuullisuusviestintää, joka paljastui kevyestäkin raapaisusta viherpesuksi. Vastuullisuus jäi vain puheen tasolle, eikä näkynyt yritysten liiketaloudellisissa valinnoissa.

Kahden viime vuoden aikana hän on kuitenkin havainnut voimakkaan muutoksen siinä, miten voimakkaasti vastuullisuus on lyönyt läpi liiketoiminnassa. Se on yhä vähemmän erillisiä hankkeita tai kampanjoita ja yhä useammalle välttämättömyys.

Paljon on kuitenkin vielä parannettavaa. Tulevaisuudessa Ekberg toivoisi suomalaisten yritysten kiinnittävän lisää huomiota esimerkiksi niiden hallitusten vastuullisuusosaamiseen.

– Vastuullisuuspäätökset lähtevät viime kädessä hallituksesta ja olen viime aikoina ollut huolissani siitä, miten heikosti vastuullisuus siellä usein näkyy. Osaamaton hallitus voi olla merkittävä hidaste vastuullisuustyölle.