Viime vuonna pelkästään Helsingin alueella jaettiin hyväntekeväisyysvoimin noin 10 000 joululahjaa nuorille ja lapsille.

– Joulupuu-keräys jakaa lahjoja niille, jotka eivät niitä muuten saisi. Usein lapset ovat lastensuojelun asiakkaita ja perheiden erilaisten tilanteiden takia voi olla niin, että joululahjoihin ei ole yksinkertaisesti varaa, kertoo keräyksen projektipäällikkö Iina Pulkkinen.

Nuorkauppakamarien reilun kymmenen vuoden ajan järjestämä Joulupuu-keräys‍ auttaa perheitä ympäri Suomen saamaan joulumielen. Viime vuonna se välitti yli 54 000 lahjaa niitä tarvitseville 0–17-vuotiaille lapsille ja nuorille.

Keräykseen osallistuu niin yksityishenkilöitä kuin erikokoisia yrityksiä. Helsingin alueella lahjoittavia yrityksiä on reilu sata. Tarve lahjoille ei ole hiipumaan päin.

– Lahjoitusmäärät ovat kasvaneet. Jos miettii tätä vuotta, niin yrityslahjoittajia on tullut mukaan enemmän kuin viime vuonna. Todennäköisesti lahjojen määrä on vähintään sama tai suurempikin kuin viime vuonna.

Keräykseen osallistuva yritys tai yksityishenkilö hankkii uuden lahjan, paketoi sen ja kirjoittaa pakettikorttiin, mitä lahja sisältää. Korttiin kirjoitetaan myös saajan ikä. Olennaista on, että keräyksen kautta välitettävät lahjat ovat uusia.

– Se johtuu ihan puhtaasti siitä, että sellaisissa perheissä, joissa on vähemmän varallisuutta, lapset ovat tottuneet siihen, että kaikki on käytettyä. Uudella lahjalla on oma merkityksensä.

Kunnat, kirkko ja sosiaalitoimi huolehtivat siitä, että lahjat tavoittavat niitä eniten tarvitsevat. Keräyksen kautta ei voi lahjoittaa rahaa, koska se vaatii erillisen keräysluvan. Rahallisia lahjoituksia voi tehdä esimerkiksi Planin ‍ja Pelastusarmeijan Joulupadan‍ kautta. Hope ‍ottaa puolestaan vastaan myös kierrätettyjä lahjoja.

Entä mikä merkitys lahjalla on? Pulkkinen kertoo, että lahja tulee aina suureen tarpeeseen. Kun nuori asioi kassalla sosiaalipalveluiden asiakkaana, hän voi saada Pulkkisen mukaan tahattomasti ylimääräistä huomiota, jos paikalle kuulutetaan asiointikäytännöistä paremmin tietävää myyjää. Joululahjaksi saatu lahjakortti voi muuttaa tilanteen.

– Kun nuori menee ostamaan lahjakortilla vaatetta, hän on siellä kuin kaikki muutkin. Hän ei erotu millään tapaa joukosta. Se on todella suuri asia. Lahjatoiveet ovat usein hyvin pieniä. Voi olla, että joku toivoo uusia sukkia.

Yrityslahjoista toisten auttamiseen

Tänä vuonna jätteiden kierrätykseen erikoistunut Kiertokaari Oy lahjoitti Hyvä joulumieli -keräykseen ‍viidettä kertaa. Oululainen yritys ei ole enää vuosiin hankkinut yrityskumppaneilleen joululahjoja.

Sen sijaan se lahjoittaa rahat hyväntekeväisyyteen Suomen Punaisen Ristin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Ylen järjestämään joulukeräykseen. Lahjoitus tuntui sopivalta keinoilta tehdä muiden joulusta merkityksellisempi.

– Luulen, että tämä on pysyvä käytäntö. Tämä on hyvin vaivaton tapa auttaa. Edustamme toimialaa, joka pyrkii välttämään ja vähentämään jätteen syntymistä sekä kierrättämään. Turhanpäiväisten lahjojen jakelu ei edusta sitä, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Markku Illikainen.

Keräykseen osallistuneiden lahjoituksilla hankitaan ruokalahjakortteja niitä tarvitseville perheille. Illikaisen mielestä keräyksen idea on hieno. Apu tavoittaa juuri sitä tarvitsevat.

25 henkilöä vakituisesti työllistävä Kiertokaari lahjoitti tänä vuonna keräykseen tuhat euroa. Auttamisen lisäksi yritys toteuttaa oman toimintansa perusideaa, eli kiertotaloutta.

– Valtaosa tuloksestamme tulee jätteidenkäsittelymaksuista. Otamme joululahjajätteitä vastaan ja saamme siitä maksuja.

Yritys on myös siirtynyt sähköisiin joulukortteihin, mikä vähentää korttijätteen syntymistä.

– Jos muistetaan, muistetaan mieluummin jollain teolla, eikä lahjakrääsällä. Jos halutaan antaa lahja, annetaan se vähävaraisille lapsille. Se on aivan oikein.