Oletko koskaan ajatellut, millaisen tien mansikantaimi kulkee marjanviljelijän pellolle? Todennäköisesti taimi on viettänyt aikaa myös tässä laboratoriossa Varsinais-Suomessa.

Tiina Nymanin yritys nimeltä Taimiemo Oy on osa Ruokaviraston valvomaa varmennetun taimituotannon ketjua. Tarkkaan valvotun ketjun avulla varmistetaan, että kasvintaimet ovat puhtaita ja kasvintuhoojista vapaita.

Vielä muutama vuosikymmen sitten Nyman tuskin olisi osannut kuvitella työskentelevänsä itsekseen steriileissä laboratorio-olosuhteissa. Toisaalta urapolun aiemmista vaiheista on hyötyä nykyisessä työssä.

Nyman kouluttautui alun perin apuhoitajaksi, joten aseptiikka on tuttua jo niiltä ajoilta. Sittemmin hän opiskeli hortonomiksi ja päivitti tutkintonsa ammattikorkeakoulutasolle.

Vuosituhannen alussa hänen silloiselle työpaikalleen Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikköön rakennettiin mikrolisäyslaboratorio.

– Esimies sanoi, että menepä labraan ja pysy siellä. Sitä ohjetta olen noudattanut, Nyman toteaa ja naurahtaa.

Kasvien mikrolisäys, jota myös solukkolisäykseksi kutsutaan, on kasvien näkökulmasta poikkeuksellinen lisäystapa. Kasvin täytyy ensin selviytyä steriloinnista, jotta kasvissa ei kasva yhtään virusta, bakteeria tai sientä.

Nyman on myös huomannut, että puheteknologian hyödyntäminen on lisännyt myös hänen työhyvinvointiaan. Mieli pysyy virkeänä, sillä ohjelmalle pitää vastata jatkuvasti. Kuulokemikrofoni vapauttaa molemmat kädet työhön.

Vuosien varrella yrittäjyys alkoi kyteä Nymanin mielessä ensin haaveena, sitten polttavana tarpeena. Vuonna 2011 hän perusti Taimiemo-nimisen toiminimen, ja vuonna 2018 avautui mahdollisuus laajentaa yritystä kertarysäyksellä, sillä omalle laboratoriolle löytyi sekä toimitila että rahoitus. Pari vuotta Nyman teki sekä palkkatöitä lähihoitajana että pyöritti omaa yritystä, mutta vuoden 2021 alusta hän on ollut täysipäiväinen yrittäjä.

Yrityksen kotipaikka on Parainen, ja siellä ovat myös jatkokasvatustilat mikrotaimille. Yrityksen laboratorio sijaitsee Kaarinassa.

Minitaimien monipolvinen matka

Varmennetun taimituotannon ketju toimii käytännössä niin, että Luonnonvarakeskus (Luke) toimittaa Nymanille esiperusemokasvimateriaalit. Pienet kasvintaimet saapuvat Nymanille steriileissä lasi- tai muovipurkeissa. Purkin pohjalla on viljelyalusta, joka sisältää kasvin tarvitseman veden, ravinteet, sokerit ja vitamiinit.

– Moni ajattelee, että purkeissa on epämääräistä solumassaa, mutta kyllä nämä ihan kasveilta näyttävät, vaikka mittakaava onkin pikkuruinen, Nyman kertoo.

Esimerkiksi kirsikkapuuntaimi on noin nelisenttinen ja mansikantaimi parisenttinen. Näiden esiperusemokasvien monistaminen tapahtuu steriileissä laboratorio-olosuhteissa, ja monistamalla syntyy alkuperäisen kasvin klooneja.

Nyman korostaa, ettei kasveja oteta mikrolisäyksen pariin kevein perustein, sillä kyseessä on kasville haastava lisäystapa. Kasvi joutuu ensin sopeutumaan laboratorio-olosuhteisiin ja sitten luonnonoloihin.

Yhdestä kasvista monistamalla syntyy kasvilajista riippuen satoja tai tuhansia uusia kasveja, ja kaikki kloonit ovat laadun varmistamiseksi jatkuvassa tarkkailussa. Kaikki laboratoriosta syntyvä kasvijäte päätyy kompostoitavaksi.

Esiperusemokasvien monistaminen tapahtuu laminaarivirtauskaapissa, jossa virtaa steriili ilma.

Varmennettu taimituotanto ei suinkaan pääty Nymanin laboratorioon. Esimerkiksi esiperusemokasvista lisätty mansikantaimi jatkaa matkaansa perusemokasvina taimituottajalle. Steriileissä olosuhteissa elänyt kasvi pääsee tässä vaiheessa kasvamaan normaaleihin kasvihuoneolosuhteisiin, ja kasvi alkaa kasvattaa rönsyjä.

Rönsyistä kasvatettuja mansikantaimia myydään marjanviljelijöille, joiden kasvattamat marjat päätyvät kesäkansan suihin.

"Moni ajattelee, että purkeissa on epämääräistä solumassaa, mutta kyllä nämä ihan kasveilta näyttävät."

Tarkkaakin tarkempaa hommaa

Varmennettu taimituotanto vaatii jatkuvaa omavalvontaa, ja lisäksi Ruokavirasto valvoo tuotantoketjun kaikkia lenkkejä. Koska tuotanto vaatii jatkuvaa tarkkuutta ja dokumentointia, Nyman otti toissa vuonna käyttöön Noptera-nimisen puheohjaussovelluksen.

Puheohjaus vapauttaa molemmat kädet työhön ja dokumentoi työvaiheet digitaaliseen muotoon automaattisesti. Aikaa ja vaivaa säästyy, sillä Nymanin ei tarvitse jatkuvasti ravata edestakaisin tekemässä kirjauksia kynällä paperille. Myös inhimillisten virheiden riski on pudonnut olemattomiin, sillä teknologia osaa kertoa esimerkiksi kunkin liuoksen ainesosat yksi kerrallaan.

Tällä hetkellä Taimiemolla on tuotannossa yli 10 mansikkalajiketta, pensasmustikoita, marjatuomipihlajia, atsaleoja, alppiruusuja, luumu- ja kirsikkapuita, jalosyreenejä sekä esimerkiksi puolukoita ja lakkoja. Valikoimissa on myös FinE-tavaramerkin kasveja, jotka ovat Suomen oloihin sopivia ja ilmastollisesti kestäviä.

Esimerkiksi kirsikkapuita olisi mahdollista lisätä myös varttamalla, mutta silloin hävikki on suurta. Luonnonmarjojen kohdalla kyse on erittäin marjaisan kannan lisäämisestä. Esimerkiksi puolukan poikkeuksellisen marjaisa kanta on nimetty Otson karkiksi, joten sen lisääminen mikrolisäyksenä on katsottu järkeväksi.

– Ei ole tarkoitus, että laboratorioon tulleet kasvit olisivat täällä ikuisesti.

Nyman työskentelee yrityksessään suurimman osan aikaa yksin, mutta kiivaimpaan sesonkiaikaan talvella hänellä on yleensä kaksi työntekijää. Tulevaisuus vaikuttaa hänen mukaansa valoisalta, ja etenkin yhteistyö Luken kanssa on ollut iso askel pienelle yritykselle.

– Toiminta jatkuu ja kehittyy korkealla laatutasolla. Ties mitä kiinnostavaa tulevaisuus tuo tullessaan, Nyman tiivistää.

Tutustu OP:n yrittäjän palveluihin