Halton investoi ja kasvaa – mitä muut yritykset voivat siitä oppia?
Lisää aiheesta
Suuryritykset aikovat lisätä investointeja merkittävästi kuluvana vuonna, kertoo OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden suuryritystutkimus. Vaativia sisäilmaratkaisuja valmistava Halton nosti investointitasoaan jo vuonna 2016, kun monet muut yhtiöt vielä jarruttelivat. Haltonin esimerkki opettaa, että kasvun ja kansainvälistymisen toteuttaminen vaatii johdonmukaista investointistrategiaa.
Haltonin Kausalan tehdasta ei heti arvaisi paikaksi, jossa on täydellinen leikkaussali, sairaalan puhdas potilashuone ja tarttuvien tautien hoitoon tarvittava eristyshuone.
Potilaita tiloissa ei kuitenkaan hoideta. Sairaalatilat ovat osa Haltonin Kausalan innovaatiokeskusta, jossa testataan vaativien sisäilmaratkaisujen suorituskykyä aidossa ympäristössä.
– Asiakkaamme tekevät tiloissamme simuloituja leikkauksia. Me mittaamme samalla, miten saamme epäpuhtaudet pois ilmasta, kertoo Halton Groupin toimitusjohtaja Kai Konola.
Kausalan innovaatiokeskus on mittava investointi, jonka avulla yhtiö laajentaa tarjontaansa ja tavoittelee pääsyä sairaalarakentamisen markkinoille.
Sairaalat ja laboratoriot ovat meille lupaavin uusi alue tulevaisuudessa. Kärkenä on osaamisen kasvattaminen. Sitten liiketoimintaa ryhdytään laajentamaan ja skaalaamaan. Se ajaa edelleen investointien lisäämistä, Konola sanoo.
Investoinnit pitävät tuotannon elinvoimaisena
Investoinneilla luodaan Haltonissa uutta, mutta pidetään myös vanhat rakenteet elinvoimaisina.
– Tuotannolliseen koneeseen investoiminen on meille erittäin tärkeää. 2000-luvun alku mentiin hieman alemmalla tasolla. Nyt pidämme huolta siitä, että perusta pysyy varmasti kunnossa.
Vuonna 2016 Halton kasvatti teollisia ja tuotannollisia investointejaan 25 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.
– Tulemme pitämään saman tason vuonna 2017 ja todennäköisesti myös jatkossa, Konola lupaa.
Haltonin investointien kokonaismäärä on ollut 15–20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö investoi joka vuosi 7,5– 10prosenttia liikevaihdostaan.
Kolme kategoriaa
Halton jakaa investointinsa strategisesti kolmeen kategoriaan.
Ensimmäisen kategorian muodostavat perinteiset teolliset ja tuotannolliset investoinnit. Siihen kuuluvat tuotantotilat, koneet, laitteet ja teolliset prosessit, jotka näkyvät raportoinnissa CAPEX-investointeina.
Toisessa kategoriassa ovat tuotekehityshankkeet, joilla kehitetään yhtiölle uutta tarjontaa. Kolmannen kategorian investoinneissa on kyse toiminnan käynnistämisestä tai laajentamisesta uusissa maissa.
Konola arvioi, että noin 40 prosenttia investoinneista suunnataan tuotantoon, 30 prosenttia tuotekehitykseen ja 30 prosenttia toiminnan laajentamiseen.
Käänne parempaan
Entä muut yritykset? OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden suuryritystutkimuksen mukaan suuryritysten investointinäkymät ovat juuri nyt positiivisemmat kuin moneen vuoteen.
Yritykset aikovat investoida erityisesti tuotantokapasiteetin tai tuotantotilojen lisäykseen sekä IT-järjestelmien hankintaan tai kehitykseen.
Tällä vuosikymmenellä Suomen suuryritykset ovat keskittyneet pääasiassa tehostamaan toimintaansa. Onko samalla syntynyt patoutunutta investointitarvetta, mikä nyt purkautuu talouden näkymien parantuessa?
– Varmasti osa investoinneista on patoutunutta kysyntää, mutta kyse on myös positiivisesta vireestä, sanoo yksikön päällikkö Laura Hakamies OP Yrityspankista.
– Ilmapiirissä on tapahtunut käänne parempaan. Positiivisia uutisia tulee nyt monelta taholta. Me saamme entistä enemmän investointeihin kohdistuvia rahoituspyyntöjä. Toki vertailutilanne on alhainen.
Hakamies arvioi, että tulevat investoinnit jakaantuvat varsin tasaisesti kotimaan ja ulkomaiden kesken.
– Kotimaahan on tulossa merkittäviä uusia investointeja. Jos katsotaan euromääriä, tuotannolliset investoinnit ovat usein suurimpia.
Palvelutoimialoilla investoinnit suuntautuvat tyypillisesti yrityskauppoihin. Osa yrityksistä rohkenee kasvattaa kokoaan määrätietoisesti.
Miten alkavaa positiivista virettä voisi edesauttaa?
– Pitäisi pystyä luomaan pääomasijoituskapasiteettia suhteellisen nuoriin yrityksiin, jotka tarvitsevat maltillisen kokoista pääomasijoitusta. Rahoituksen saatavuus investointeihin sinänsä on vahvaa, Hakamies sanoo.
Parannettavaa jää vielä
Tilastokeskuksen tilastot vuonna 2016 toteutetuista investoinneista valmistuvat heinäkuussa. Sitä ennen tarjolla on vain arvioita.
EK julkisti tuoreimman investointikyselynsä kesäkuussa.
– Kyselyn perusteella teollisuus odotti vuodelle 2016 noin kymmenen prosentin kasvua investointeihin. Näyttää siltä, että yritysten investointiaste onkin pikkuisen kohentunut, mutta lähtötaso oli toisaalta hyvin alhainen, huomauttaa EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi.
Eri tutkimuslaitosten arviot vuoden 2017 investointitasosta vaihtelevat vielä paljon.
– Luottamusindikaattorit ovat nousseet vuoden loppua kohti. Suhdannekuva on parantunut ja teollisuustuotanto kasvaa, samoin palvelualojen liikevaihto, mutta nämä mittarit eivät suoranaisesti kerro investoinneista, Kangasniemi muistuttaa.
Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas arvioi, että teknologiayritysten tuotannolliset investoinnit ovat vuoden 2016 aikana kasvaneet lievästi, mutta tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatut investoinnit ovat supistuneet edelleen.
– Kaikkiaan investointien kasvu on ollut kovin hidasta verrattuna moniin Länsi-Euroopan maihin. Investointiaste eli kiinteiden investointien suhde jalostusarvoon on Suomessa paljon matalampi kuin esimerkiksi Ruotsissa.
– Suuret investoinnit kuten Äänekosken biotuotetehdas ovat tietysti luoneet optimismia, mutta kyllä iso kuva on edelleen aivan liian vaisu.
Syitä alhaiseen investointitasoon on monia.
– Suomella ei ole tarjolla esimerkiksi yritysverotuksessa tai työmarkkinoiden toimivuudessa kilpailuetuja, jotka vetäisivät tänne investointeja. Lisäksi yritysten taloudellinen kyky investoida ei ole ollut kovin hyvä.
Palokangas arvelee, että monien teknologiayritysten investoinnit suuntautuvat jatkossakin suurelta osin ulkomaille.
– Jo nyt suomalaisten teknologiateollisuuden pörssiyritysten henkilökunnasta on 84 prosenttia Suomen rajojen ulkopuolella.
Järjestelmällisesti uusiin maihin
Kansainvälistyminen on teknologiayrityksille välttämätöntä. Haltonkaan ei olisi nykyisen kaltainen yritys, jos se olisi pysynyt kotimarkkinoillaan.
– Kansainvälistyminen on ollut tärkeä osa Haltonia 70-luvun alusta saakka. Nyt meillä toimintaa 33 maassa, 12 tehdasta kymmenessä eri maassa ja kahdeksan innovaatiokeskusta.
Koska kansainvälistyminen on ollut keskeinen osa Haltonin strategiaa, siihen on myös investoitu johdonmukaisesti. Investointien kasvu vuonna 2016 oli kuitenkin poikkeuksellisen suuri tason nosto.
Jokainen uusi maa on kasvattanut Haltonin tietoa kansainvälistymisestä.
– Meillä on nyt malli, jonka tiedämme toimivaksi. Useimmiten uuteen maahan menee ensin myynti. Sen jälkeen henkilöstöä lisätään asiakaspalveluun. Resepti toimii, mutta se vaatii kärsivällisyyttä. Toiminnan saaminen kannattavaksi vaatii vähintään kolme vuotta.
Vuonna 2016 Halton aloitti toiminnan Thaimaassa ja laajensi Brasiliassa. Vuonna 2017 ovat todennäköisesti vuorossa Vietnam, Sri Lanka ja Chile.
Uusia maita ei ole valittu sattumalta.
– Yli puolet liikevaihdostamme tulee ammattikeittiöistä. Katsomme missä maissa hospitality-teollisuus lähtee kehittymään. Kun maahan aletaan rakentaa korkealuokkaisia hotelleja ja ravintoloita, markkina avautuu meille.
Tuotekehitys lähelle asiakkaita
Kun myynti on avannut uuden maan, asiakaspalvelu, tuotanto ja tuotekehitys seuraavat perässä.
– Kokoomme nähden meillä on poikkeuksellisen paljon tuotantoa ja tuotekehitystä lähellä markkinoita ja asiakkaita. Voimme testata ja esitellä uusia ratkaisujamme lähellä asiakkaita. Se on valtava etu, Konola sanoo.
Hajautettuun malliin päädyttiin, koska Haltonin päätoimiala food services on hyvin erilainen eri maissa.
– Ja pitää muistaa, että me valmistamme suuria metallirakenteita. Vaikka niissä on paljon älykkyyttä, ne ovat silti isoja ja painavia. Ei niitä lähetellä lentorahtina ympäri maailmaa.
Kansainvälistymisen viimeisessä vaiheessa Halton ottaa hoitaakseen asentamiensa tuotteiden huollon.
– Haluamme hallita ilmaa, ja hallita sitä älykkäästi. Esimerkiksi ammattikeittiöissä ideana on luoda hyvät työskentelyolosuhteet mahdollisimman pienellä ilmanvaihdolla ja energian kulutuksella. Se vaatii sitä, että laitteissa on valtavasti sensoreita ja automatiikkaa.
Kehittyneitä laitteita pitää valvoa, etävalvoa ja huoltaa. Nämäkin alueet kiinnostavat kovasti Haltonia.
– Huollon vaatimien kyvykkyyksien rakentaminen on yksi tulevista investointialueistamme, Konola sanoo.