Viime vuoden osalta on nähtävissä tasaista kasvua uusien yritysten määrässä. Mistään suuresta hyppäyksestä ei puhuta, mutta näkymä on positiivinen.

Tilastokeskuksen mukaan uusien yritysten määrä lisääntyi 1,9 prosenttia vuoden 2017 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toimialakohtaisesti eniten yrityksiä aloitti ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan parissa. Maakuntakohtaisesti niitä on perustettu eniten Uudellamaalla.

– Viime vuosien finanssikriisi aiheutti omalta osaltaan sen, että yritysten perustamista pelättiin. Alueelliset ja paikalliset erot ovat Suomessa isoja. Nyt kun talous on lähtenyt toipumaan, alueelliset erot näkyvät vieläkin räikeämmin, aluekehityksen tutkija Timo Aro toteaa.

Varsinais-Suomi ja Satakunta nousevat valopilkkuina esille uusien yritysten perustamistilastoissa koko Suomen mittakaavassa. Ne ovat ennen kaikkea terveen rakennemuutoksen alueita. Myös Uudellamaalla ja Pohjanmaalla menee vahvasti, kun tilastot suhteutetaan väkimäärään ja yrityskantaan.

– Siellä, missä väestön määrä kasvaa, kasvaa myös palvelukysynnän tarve. Tämä tarkoittaa yritysten määrän nousua, Aro kiteyttää.

Mikä tekee Länsi-Suomesta niin elinvoimaisen alueen?

– Alue on vauras. Siellä on vahvaa ja elinvoimaista maaseutua sekä kaupunkialueita, joissa on monipuolista tuotantoa. Kun vuosikymmenien ajan elinvoimaisuus on keskittynyt tietyille alueille, se on mahdollistanut yrittäjyyden nousun palkkatyön rinnalle.

Kasvukeskukset kasvavat entisestään

Erot Länsi-, Sisä- ja Itä-Suomen välillä ovat merkittäviä, kun tarkastellaan vuosien varrelta Patentti- ja rekisterihallituksen tilastoja siitä, kuinka hanakasti yrittäjyyttä pidetään vaihtoehtona palkkatyölle. Tietyillä alueilla ilmapiiri kannustaa yrittäjyyteen.

– Jos mietitään esimerkiksi koko rannikko-Suomea – Kotkasta Kemi-Tornioon asti – siellä on aina ollut paljon valmistavaa tuotantoa. Näille alueille on tehty paljon investointeja, jotka omalta osaltaan ovat varmasti vaikuttaneet siihen, että alueet ovat pystyneet uudistumaan ja ylläpitämään yrittäjyyttä kannustavaa ilmapiiriä, Aro toteaa.

Tasapainoisesta aluekehityksestä ja siitä, kuinka koko maa pystytään pitämään elinvoimaisena, puhutaan paljon. Käytännön elämä on kuitenkin vienyt alueita eri suuntiin jo pitkään.

– Viralliset juhlapuheet ja todellisuus ovat aika kaukana toisistaan. Alueelliset erot ovat syvällä. Muuttoliike ja yrittäjyys painottuvat tiettyihin kasvukeskuksiin.

Tutkija peräänkuuluttaa konkreettisia toimenpiteitä. Kuntien on mahdollistettava yrittämistä ja erilaisia työskentelyn muotoja. Se on oikeastaan yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, jolla voidaan ehkäistä entistä suurempia alueellisia eroja.

Porissa on vahva yrittäjyysilmasto

Kuopioon perustetaan noin 500 uutta yritystä vuosittain. Vuositasolla noin 400 yritystä lopettaa syystä tai toisesta toimintansa.

– Olennaista on huomata, että yritysten määrä ei ole pääasia, vaan niiden laatu. On tärkeää, että on yrityksiä, jotka hakevat enenevissä määrin asiakkaansa muualta kuin omalta toiminta-alueeltaan, Kuopion kaupungin yritysasiamies Unto Juutinen sanoo.

Myös Porin seudulla on havaittu positiivista kehitystä yritysten perustamisen näkökulmasta.

– Tämän vuoden aikana aloittavien yrittäjien neuvonnassa on ollut mukavan vilkasta. Pääsemme varmasti toimialueellamme Porissa, Ulvilassa, Harjavallassa, Kokemäellä, Pomarkussa ja Merikarvialla neuvonnan kautta yli 300 yrityksen perustamiseen tämän vuoden lopussa, Prizztechin Uusyrityskeskuksen yrityskehittäjä Jari Keinonen toteaa.

Eniten Porissa perustetaan palvelualan yrityksiä. Toiseksi suurimmat toimialat ovat kaupan ja tuotantotalouden toimialat.

– Satakunta on ollut perinteisesti teollisuuden keskittymä. Se näkyy edelleen siten, että alihankinta työllistää paljon pienempiä yrityksiä. Porin seudun vahvuus on ehdottomasti se, että täällä on saatavilla paljon ammattitaitoista työvoimaa. Totta kai on muistettava, että me kärsimme samojen alojen työvoimapulasta kuin koko Suomi, mutta noin lähtökohtaisesti tilanne on valoisa, Keinonen toteaa iloisena.

Kuopio tukee startupeja

Laajojen koulutusmahdollisuuksien ansiosta Porin seutu saa tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa sekä potentiaalisia uusia yrittäjiä. Kuopiossa taas on panostettu paljon yrittäjyyskasvatukseen, jotta nuoret kokisivat yrittäjyyden potentiaalisena vaihtoehtona perinteiselle palkkatyölle.

Sekä Porin että Kuopion seudulla on myös keskitytty yrittäjien laaja-alaiseen neuvontaan ja kouluttamiseen.

– Haluamme tehdä yrittäjyydestä matalan kynnyksen vaihtoehdon – sitä ei tarvitse pelätä. Olemme ajatelleet, että pystymme palvelemaan yrittäjien tarpeita parhaiten siten, että olemme kaikki kootusti samassa toimipisteessä. Yhteispalvelupisteessä hoidetaan yritysneuvonnan lisäksi starttiraha-asiat ja veroneuvonta, Keinonen kertoo.

Palvelukonsepti on jo tuottanut hedelmää, koska elo-marraskuun aikana Poriin perustettiin 97 yritystä. Noin puolet uusista yrityksistä perustetaan yritysneuvonnan kautta.

Kuopiossa kaupunki on tarttunut yliopiston ja ammattikorkeakoulujen tuomaan osaamiseen. Kaupungilla on oma startup-palvelu, jossa ohjataan haasteellisimpia yritys-caseja.

– Startup-yrityksissä usein lähtöajatuksena on suunnata ulkomaille. Meille on kaupunkina ensiarvoisen tärkeää saada alueelle kansainvälisiä yrityksiä. Siksi olemme halunneet satsata voimakkaasti tähän palveluun, Juutinen sanoo.

Yrittäjyyden uudet muodot

Yrittäjien määrä tulee Aron mukaan kasvamaan tulevaisuudessa entisestään. Yhä useampi valitsee yrittäjyyden kaltaisia toimintatapoja, vaikka ei päätoimisesti toimisikaan yrittäjänä. Tutkija povaa, että tulevaisuudessa asiantuntija-yrittäminen tulee perinteisten yrittäjyyden toimialojen rinnalle.

– Tänä päivänä ei ole enää olemassa selkeää rajaa palkansaajan ja yrittäjän välillä, vaan rinnalle on tullut kevyempiä yrittämisen muotoja, jotka mahdollistavat osa-aikaisen yrittämisen, tutkija Aro toteaa.

Nykyään on tavallista, että työmarkkina-asemaa vaihdellaan hyvinkin joustavasti ja sulavasti. Tämä murtaa perinteistä ajatusta siitä, että palkkatyötä tehtäisiin vain yhdelle työnantajalle. Työaika koostuu monessa tapauksessa useasta eri toimeksiannosta.

Tutustu OP:n uuden yrittäjän palveluihin.‍