40-vuotias Heidi Aromaa on kahden lapsen yksinhuoltaja ja tekee töitä sairaanhoitoalalla. Joka kuukausi hän kirjaa tarkasti ylös kaikki tulonsa ja menonsa.

Kuluseurannassa on aina oma sarakkeensa muun muassa perheen ruoalle, budjetoiduille sekä budjetoimattomille menoille sekä säästöön menevälle summalle.

Joka kuukausi suurin osa tuloista menee kuitenkin ”velat” -nimisen sarakkeen alle. Viimeiset puolitoista vuotta Aromaa on maksanut pois ongelmiin ajautuneen yrityksensä velkoja. Hän teki päätöksen kannattamattoman toiminnan lopettamisesta ennen varsinaista konkurssia, mutta yritykselle ehti silti kertyä velkaa noin 50 000 euroa.

– Siihen päälle tuli 17 000 euroa jo olemassaolevia henkilökohtaisia velkoja, joita olin elämän aikana kerryttänyt esimerkiksi kulutusluotoista ja auton osamaksusta, hän lisää.

Kun Aromaa aloitti niin kutsutun ”talouskurinpalautuksensa”, maksettavana oli yhteensä 27 eri velkaa.

– Aavistin kyllä, että melkoinen paukku niistä kertyy. Lopullinen summa tuli silti yllätyksenä, kun kirjanpitäjä teki minulle yrityksen veloista selvityksen. Itkin kolme päivää putkeen.

Hinnoittelu johti talousongelmiin

Aromaan kova velkataakka syntyi ennen kaikkea hänen perustamansa kotipalveluyrityksen maksamattomista laskuista.

– Oli palkkavelkoja, kirjanpitäjän laskuja, verovelkoja ja eläkevakuutusyhtiön velkoja.

Parhaimmillaan kotisairaanhoitoa, siivouksia ja erilaisia hoitoja tekevä firma työllisti 10 osa- ja kokopäiväistä työntekijää. Hinnoittelu alkoi kuitenkin muodostua ongelmaksi.

– Alkoi tuntua siltä, että jos olisin hinnoitellut itseni kannattavaksi, olisin samalla hinnoitellut itseni ulos markkinoilta.

Vähitellen Aromaa joutui vähentämään työntekijänsä kolmeen. Viimeisen niitin yrityksen heikkoon taloustilanteeseen löi kahden suuren asiakkaan menettäminen. Stressaantuneena ja uupuneena Aromaa päätti, että oli aika ajaa liiketoiminta alas ja minimoida vahingot.

– Tuli vahvasti fiilis, että nyt tämä laiva todella uppoaa. Olisin varmaan pyristellyt pidempään, jos minulla ei olisi ollut kahta kouluikäistä lasta.

Ei ulosotolle

Kun yrityksen velkatilanne selkeni, Aromaa soitti ensimmäiseksi velkaneuvojalle.

– Hän sanoi, ettet kyllä selviä tästä ilman amerikantädin perintöä, mutta päätin olla uskomatta. Olen seurannut vierestä velkajärjestelyjä ja tiedän, että ulosottokin voi kestää sen 15 vuotta. En halunnut siihen, enkä todellakaan halunnut merkintää luottotietoihini.

Aromaa alkoi yksinkertaisesti naputtaa eri velkasummia Exceliin, käynnisti soittokierroksen velkojille ja alkoi neuvotella takaisinmaksuehdoista. Hän ryhtyi myös seuraamaan aktiivisesti talousblogeja ja pohtimaan keinoja, joilla tehdä takaisinmaksuprosessista mahdollisimman järkevää.

–Sain töitä sairaanhoitajana ja selvitin, mitkä pienimmät velat voin maksaa heti palkkapäivänä.

Alussa takaisinmaksettava kuukausisumma oli noin 1 700 euroa. Aromaa selvisi siitä tekemällä mahdollisimman paljon vuorolisät mahdollistavaa työtä ja satunnaisilla lisäkeikoilla, joita hän yhä sai entisen yrityksensä kautta.

– Ensin oli pakko ottaa tavoitteeksi yksinkertaisesti se, että kuukausittainen summa pienenee. Nyt voin miettiä jo hieman esimerkiksi sitä, missä veloissa on kovin korko, ja priorisoida niiden maksua.

Pienillä virroilla säästöä

Velkataakan alla eläminen ei suinkaan ole helppoa, korostaa Aromaa. Koko elämä pitää budjetoida äärimmäisen tarkasti ja välillä tulee päiviä, jolloin yllättävät menot uhkaavat kaataa koko laivan.

– En silti koe, että minulta ja lapsilta varsinaisesti puuttuisi mitään. Kulutusta on joutunut pienentämään todella rankasti mutta nyt ajattelen, että ennen sitä törsäsikin rahaa kaikenlaiseen turhaan.

Velan takaisinmaksua, arjen budjetointia ja siihen liittyvää pohdintaa Aromaa dokumentoi tarkasti myös omaan blogiinsa. Hän tarkastelee menojaan säännöllisesti ja etsii pieniä virtoja, joista voisi pihistää hieman lisää. Yhteenlaskettuna ne auttavat merkittävästi. Esimerkiksi auton pitämiseen liittyvistä isoista menoeristä Aromaa on luopunut jo aikoja sitten.

Pyrkimyksenä on se, että joka kuukausi jäisi jotain myös säästöön. Aromaa laittaa kuukausittain vähintään kaksikymppiä omaan ja kummallekin lapselleen avaamaansa rahastoon ja sijoittaa ajoittain liikenevää ylimääräistä rahaa osakkeisiin.

– Ja sitten on erikseen tili ylimääräisille lyhennyksille ja menoille, niin kutsuttu hupitili lapsille ja joululahjatili. Se auttaa minuakin jaksamaan, että voin satunnaisesti tarjota lapsille HopLop-reissuja.

Aromaan omien laskelmien mukaan velkojen takaisinmaksua ja tiukkaa talouskuria on jäljellä vielä noin neljä ja puoli vuotta.

– En halua kuitenkaan velloa siinä liikaa. Tämä on myös lasteni lapsuutta, enkä halua tehdä velasta kovin isoa osaa siitä.