Maailmalla pitkät maksuajat ovat olleet jo kauan tuttu juttu. Keski-Euroopassa on tavallista, että laskuilla on 50–60 päivän maksuaika, kun taas Suomessa jo 30 päivän maksuaika on tuntunut pitkältä. Kansainvälisen kaupan myötä pitkät maksuajat ovat rantautuneet myös kotimaahan.

– Maksuajat yhteneväistyvät sen myötä, kun kauppaa käydään maiden välillä, sanoo OP:n pankki- ja instituutioasiakkaiden Business Lead Antti Niemelä.

Yritysten välisessä kaupassa pitkät maksuajat yleistyvät dominoefektin tavoin.

– Jos yksi toimitusketjun yritys haluaa pidemmän maksuajan, se vaikuttaa koko toimitusketjuun, täydentää OP:n rahoitusjohtaja Mikko Malminen.

Kansainvälisessä kaupankäynnissä maksuaikaan vaikuttaa myös toimitusajat.

– Jos tavara liikkuu hitaasti, niin rahakin liikkuu hitaammin. Tämä on näkynyt selvästi koronarajoitusten aikana, kun toimitukset saattoivat seistä viikkokausia satamakonteissa, Niemelä kertoo.

Käyttöpääoman hallinta ilmiön taustalla

Pitkien maksuaikojen lisääntymisen taustalla vaikuttavat muutokset rahoituskokonaisuuksissa ja käyttöpääoman hallinnassa. Ne ovat korostuneet koronapandemian aikana, koska yrityksillä on ollut tarve pitää puskuria omassa käteiskassassa mahdollisimman pitkään.

Toisaalta Malmisen mukaan yrityksen tarjoamat pitkät maksuajat ovat myös kilpailuetu.

Asiantuntijat uskovat, että pidentyneet maksuajat ovat tulleet jäädäkseen, joten yritysten täytyy osata varautua niihin. Pankit neuvovat mielellään yrityksiä ja tekevät käyttöpääoma-analyyseja soveltuvissa tilanteissa.

– Käyttöpääoma-analyysissa analysoidaan, mihin yrityksen käyttöpääoma sitoutuu ja tietoja vertaillaan muihin saman alan toimijoihin, Niemelä kertoo.

Suunnitelmallisuus on olennainen osa riskien- ja käyttöpääoman hallintaa

Pidemmät maksuajat kasvattavat myös yrityksen vastapuoliriskejä. Hyvän riskienhallinnan edellytyksenä on suunnitelmallisuus. Yrityksen on tunnettava asiakasyrityksen luottokelpoisuus ja sen maksukäyttäytyminen, jotta yritys voi toimia oman luottoriskipolitiikan mukaisesti.

– Yrityksen kannattaa selvittää etukäteen, mikä on fiksuin ja kustannustehokkain tapa hallita toimitusketjun vastapuolen riskejä ja mitä pidemmän maksuajan myöntäminen konkreettisesti kustantaa, Malminen sanoo.

Käyttöpääoman hallinta on keskeinen keino vaikuttaa yrityksen taloustilanteeseen. Tähän ratkaisuna ovat erilaiset rahoitusmallit. Pitkän maksuajan myöntäminen ilman rahoitusta tai luoton vakuuttajaa, on yritykselle riski, joka vaikuttaa yrityksen maksukykyyn ja sitä kautta luottokelpoisuuteen.

– Likviditeettikriisi on suurin yksittäinen syy, miksi yritys joutuu maksuvaikeuksiin, vaikka liiketoiminta olisi muuten kannattavaa, Niemelä sanoo.

Saatavarahoitus helpottaa käyttöpääoman hallintaa

Yrityksen alkutaipaleella on usein kova halu tehdä kauppaa ja saada liiketoiminta pyörimään, jolloin pitkiin maksuaikoihin varautuminen saattaa unohtua.

– Yrittäjä ei välttämättä tule ajatelleeksi, miten pitkät maksuajat vaikuttavat yrityksen kassaan, Niemelä pohtii.

Maksuajoista voi yrittää neuvotella, mutta usein iso toimittaja sanelee maksuajat.

Pankit ja muut alan toimijat tarjoavat rahoitusta, jolloin riski laskuista siirtyy yritykseltä rahoittajalle.

– Tietyissä tapauksissa saatavarahoitus voi olla kustannustehokkaampaa kuin pankkilainan ottaminen. Yritys saa rahat laskusta heti, kun tavarat on toimitettu, vastapuoliriski pidemmästä maksuajasta poistuu ja ostaja saa tarvitsemansa maksuajan. Tällöin kukin toimija pystyy keskittymään siihen, minkä parhaiten osaa, Malminen täydentää.

Pankkiin kannattaa suhtautua kumppanina.

– Haluamme, että asiakkaillamme menee hyvin ja haluamme tukea myös käyttöpääoman hallinnassa, se on kaikkien etu, Niemelä sanoo.

Autamme löytämään yrityksellesi parhaiten sopivan rahoituksen. Tutustu rahoitusratkaisuihimme‍.

Lue myös:

Yrittäjä, tavoitteletko tehokkaampaa kassanhallintaa? Tutustu näihin rahoitusvaihtoehtoihin‍

​