Keittiössä käyvät joulunaikaan kuumina niin liedet ja uunit kuin jouluherkkujen valmistajat. Kun työtä on paljon ja aikaa rajallisesti, tapaturma- ja tulipaloriski lisääntyvät tohinan keskellä.

Tapaturmat ovat useimmiten lieviä palovammoja, mutta joulukeittiöstä löytyy aineksia myös pahempaan – jopa koko kodin tuhoavaan tulipaloon, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö muistuttaa.

Palo voi saada alkunsa esimerkiksi kattilasta tai paistinpannusta, mutta se voi syttyä myös liedessä, uunissa tai liesituulettimessa olevasta katkaisin- tai sähkölaiteviasta.

– Yleisimmin syynä on kuitenkin puhdas unohdus. Ensin laitetaan kattila tai paistinpannu liedelle ja sen jälkeen huomio kiinnittyykin johonkin muualle, eli esimerkiksi itkevään lapseen, televisio-ohjelmaan tai puhelimeen. Pahimmillaan kattila tai pannu muistetaan vasta sitten, kun keittiöstä nousee jo savua, Lepistö toteaa.

Turmatilastoja selatessaan Lepistö on löytänyt jopa tapauksia, joissa on lähdetty kauppareissulle, kun kattila on jäänyt liedelle porisemaan.

– Eikä kyse ollut edes huonomuistisista vanhuksista, ylitarkastaja lisää.

Induktioliesikin voi olla palonlähde

Liedet ja uunit ovat kehittyneet teknisesti paljon takavuosista, ja perinteiset sähköliedet ovat vaihtuneet monessa kodissa induktiomalleihin. Samalla monille on syntynyt mielikuva, että moderni tekniikka pienentää myös tulipaloriskiä.

Lepistö on kuitenkin toista mieltä, sillä valtaosa paloista saa alkunsa inhimillisestä virheestä.

– Palo voi syttyä myös induktioliedestä. Siihen voi riittää esimerkiksi lieden kulmalle unohtunut pitsalaatikko, jonka niitti on sopivasti induktiolevyn lähellä.

Myös rasvakattila tai -pannu voi leimahtaa, olipa se kuumentumassa kaasu-, sähkö- tai induktioliedellä.

Näin sammutat liesipalon

Klassinen virhe on yrittää sammuttaa paloa vedellä, mikä vain pahentaa tilannetta. Paras varotoimi on ottaa kattilan tai pannun kansi jo valmiiksi käden ulottuville, jolloin sen saa nopeasti lieskojen tukahduttajaksi.

Keittiöön kannattaa myös hankkia vahinkojen varalle sammutuspeite tai pieni vaahtosammutin.

– Toimiva palovaroitin varoittaa yleensä hyvissä ajoin alkavasta liesipalosta, vaikka ruuanlaittaja olisikin unohtanut lieden päälle, Lepistö muistuttaa.

Joistakin keittiöistä löytyy myös kaasuliesiä, joiden voisi olettaa olevan turmatilastojen kärjessä. Faktat kertovat kuitenkin jotain ihan muuta.

Lepistö arvelee yhdeksi syyksi sen, että avotulta käsitellään jo lähtökohtaisesti varovasti ja riskit tiedostaen.

– Kaasuliesi vaatii kokkaajalta huolellisuutta ja parempaa keskittymistä. Niinpä sitä ei jätetä yksikseen eikä sen viereen unohdeta käärepapereita tai muuta helposti syttyvää, Lepistö listailee.

Kiire on huono kaveri keittiössä

Kiireen keskellä voi sattua myös muita vahinkoja. Yksi riskitekijä ovat keittiössä pyörivät pienet lapset, joille hellan nappulat ovat loputon kiinnostuksen kohde.

Lieden ja uunin lämpötilasäätimet saattavat kääntyä vahingossa täysille tehoille, jos niihin osuu esimerkiksi kyynärvarrellaan. Joskus saattaa kuumentua kokonaan väärä hellalevy, joka punahehkuisena voi sytyttää sen viereen unohtuneet käärepaperit, muoviastiat tai puiset paistinlastat. 

Keskittymiskykyä heikentää myös alkoholi, jota jouluruokia valmistaessaan voi tulla naukkailleeksi huomaamattaan useammankin lasillisen.

– Turvallisin vaihtoehto on nauttia punaviini- tai konjakkilasi vasta sitten, kun työt on tehty, Lepistö toteaa.

Kinkunpaistoon ei sinällään liity juuri tulipaloriskiä, sillä uunin lämpötila on matala eikä riitä sytyttämään esimerkiksi muoveja tai papereita. Pipareita ja joulutorttuja paistettaessa riski on jo suurempi.

– Uunipalossa hyvänä puolena on se, että palo rajautuu luukun taakse eikä leviä muualle keittiöön, Lepistö muistuttaa.

Vahingon jälkeen tulevat nopeasti mieleen myös vakuutukset. Ne kannattaakin tarkastaa ja päivittää ajan tasalle ennen keittiön joulukiireitä.