Avoero on elämäntilanne, jossa laki ei sano paljoakaan avopuolison oikeuksista – ihan tarkoituksellisesti, koska avoliitto on haluttu pitää vapaamuotoisena. Avoliiton päättyessä puolisot yleensä muuttavat erilleen, pitävät kukin oman omaisuutensa ja jakavat mahdollisen yhteisen omaisuuden keskenään. Mutta miten se jaetaan?

Hyvitys avoliittolain perusteella

Vuonna 2011 avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta tuli voimaan uusi laki, joka paransi avopuolisoiden oikeuksia eron sattuessa.

Uuden lain myötä avoero mahdollistaa hyvityksen, jos yksi on panostanut yhteiseen talouteen ja toinen on saanut tästä huomattavaa perusteetonta etua.

Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun asutaan toisen puolison omistamassa kiinteistössä, jonka remontointiin toinen puoliso on laittanut paljon rahaa.

Hyvitystä voi hakea esimerkiksi remontista, jonka toinen on maksanut toisen omistamassa asunnossa.

Erotilanteessa kiinteistö jää sille, jonka nimissä se on. Remontin maksanut osapuoli voi saada sijoittamansa rahan eron jälkeen takaisin tekemällä hyvitysvaatimuksen, jos lain edellytykset täyttyvät.

Oikeus hyvitykseen koskee myös kuolinpesiä. Puolison perilliset voivat halutessaan vaatia hyvitystä, jos he kokevat, että toinen avopuoliso on saanut perusteetonta etua.

Hyvitys on aina vaadittava kolmen vuoden määräajassa erosta.

Avoero pesänjakajan avulla

Avopuolisot voivat toimittaa omaisuuden erottelun yhteisesti sopimalla, mutta heillä on myös oikeus hakea pesänjakajan määräämistä.

Pesänjakajaa voidaan hakea sekä erossa tapahtuvaan omaisuuden erittelyyn että erotteluun, joka toimitetaan avopuolison kuolinpesän ja avolesken välillä.

Laki koskee avoliiton osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi.

Avoliittolain mukaisesta omaisuuden erottelusta on aina laadittava asiakirja, jonka osapuolet allekirjoittavat ja jonka kaksi esteetöntä todistajaa todistavat oikeaksi.

Mihin avopuoliso on oikeutettu ja mihin ei? 

Avoliitossa omaisuus on erillistä, eli omaisuus säilyy sillä, jonka nimissä se on. Rekisteröity omaisuus, kuten kiinteistöt ja asunto-osakkeet, on helppo selvittää.

Jos osapuolet eivät pääse sovintoon tai ei ole selvyyttä siitä, kenen omaisuutta esimerkiksi huonekalut ja muu irtain tavara ovat, avoero noudattaa yhteisomistusolettamaa.

Omaisuuden erotteluun voidaan hakea pesänjakajan määräämistä, kun yllä mainitut kriteerit täyttyvät.

Avoliitossa perinnönsaajaa verotetaan osin kovemmin kuin avioliitossa.

Jos puoliso esimerkiksi saa perinnön, avopuolisolla ei ole siihen oikeutta. Samoin jos avoliitto päättyy toisen osapuolen kuolemaan, puolisolla ei ole perintöoikeutta.

Avopuolisoiden kannattaakin tehdä testamentti, jos he haluavat jättää omaisuuttaan puolisolleen. Silloin on hyvä muistaa, että avoliitossa perinnönsaajaa verotetaan osin kovemmin kuin avioliitossa.

Avoero – mitä kannattaa huomioida etukäteen?

Puolisoiden on järkevää sopia jo yhteen muuttaessaan, miten omaisuus mahdollisessa erotilanteessa jaetaan. Kun sopimus on kirjallinen ja sillä on kaksi todistajaa, se on helpompi näyttää toteen.

Näin todetaan, että molemmat ovat sitoutuneet sopimukseen omasta tahdostaan ja ymmärtäneet sopimuksen sisällön. Sopimuksella ei ole mitään virallista muotoilua eikä sitä tarvitse rekisteröidä minnekään.

Parasta olisi sopia asioista vielä silloin, kun ollaan hyvissä väleissä.

Tätä sopimusta on hyvä päivittää aina, kun elämäntilanteessa tai varallisuudessa tapahtuu jokin muutos. Sopimukseen on hyvä kirjata myös, kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon eron sattuessa ja kenelle mahdollisesti jää lemmikki.

Parasta olisi sopia asioista vielä silloin, kun avoero on kaukainen ajatus ja ollaan hyvissä väleissä.

Juttua varten on haastateltu juristi Tia Mustosta, lakiasiat ja compliance, Osuuspankkien tuki.