Hoitokotiin muuttaminen voi tuntua siltä, että siinä menettää osan itsenäisyyttään. Raha-asioiden hoitamisessa näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

– Yleisesti ottaen kuka tahansa voi hoitaa omia raha-asioitaan niin pitkään kuin kykenee. Se ei ole kiinni siitä, asuuko itsenäisesti vai jossain tuetusti, sanoo juridinen asiantuntija Anna Valkeajoki Muistiliitosta.

Tilin käyttöoikeus läheiselle

Mikäli asioiden hoidossa tarvitsee jonkun verran apua, voi luotettavalle läheiselle antaa käyttöoikeuden omaan tiliin. Tämä riittää säännöllisten laskujen maksamiseen. Läheiselle voi antaa yleisvaltakirjan tai tiettyä tehtävää varten suunnatun valtakirjan.

– Valtakirjan ongelma voi olla se, että pankit edellyttävät valtakirjalta, että siinä on yksilöity, mitä pankkiasioita läheinen voi hoitaa.

Kaikkia tilanteita ei välttämättä pysty etukäteen ennakoimaan, ja tästä syystä tarkka määrittely voi olla hankalaa. Valtakirjan taustalla on ajatus, että sen antaja kykenee valvomaan valtakirjan käyttöä ja kysymään tarvittaessa, miten asia hoidettiin.

– Jos pankille herää epäilys, että valtakirjan antajalla on muistisairaus, pankki saattaa ilmoittaa, ettei se hyväksy enää valtakirjaa. Tällöin raha-asioiden hoitaminen voi loppua aika seinään.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä varalta

Muistiliitto suosittelee, että ihmiset tekisivät omaa tulevaisuutta varten edunvalvontavaltuutuksen. Sen avulla voi nimetä henkilön tai henkilöt, joita voivat hoitaa omia asioita. Valtuutus vaatii maistraatin vahvistamisen ja se pitäisi tehdä vielä silloin, kun ihminen on terve ja voimissaan.

Edunvalvontavaltuutuksen voi ottaa käyttöön sitten, kun ihminen ei kykene enää hoitamaan omia raha-asioitaan – sitä ei välttämättä tarvitse ottaa koko elämän aikana käyttöön.

– Edunvalvontavaltuutus ei ole mikään diagnoosi eikä edes ikäsidonnainen. Nuorenkin ihmisen kannattaisi tehdä tällainen, sillä tällöinkin saattaa tulla tilanteita, joissa läheisen täytyy hoitaa raha-asioita, vaikkapa liikenneonnettomuuteen joutuminen, Valkeajoki sanoo.

On kuitenkin melko yleistä, ettei valtuutusta tehdä riittävän ajoissa, ja ikäihminen on siinä tilanteessa, ettei hänellä olen enää lain edellyttämää ymmärryskykyä hoitaa omia raha-asioitaan. Tällöin astuu kuvaan edunvalvonnan määrääminen, eli maistraatilta tai käräjäoikeudelta haetaan ikäihmiselle edunvalvojaa, joka hoitaa tämän asioita.

– Tämä teettää asioidenhoitajalle enemmän työtä kuin jos olisi tehty ajoissa vapaaehtoinen edunvalvontavaltuutus.

Tällöin nimittäin maistraatille pitää raportoida vuosittain tileistä. Edunvalvonta on myös maksullista, ja sen maksaa henkilö, jonka etua valvotaan. Mikäli läheinen toimii edunvalvojana, myös hänellä on oikeus saada työstään palkkio.

Myös hoitotahto on tärkeä asiakirja

Perinteisesti hoitotahdossa kerrotaan oma tahto koskien oman elämän loppuvaiheen hoitoa. Mitä esimerkiksi tehdään, jos oma fyysinen tila heikkenee niin, että tarvitsisi lääketieteellistä hoitoa elämän pitkittämiseksi.

Tämän lisäksi hoitotahtoon voi kirjata arjen asioita, vaikkapa suosikki- ja inhokkiruokansa, tai että miten toivoisi hiuksensa laitettavan hoitokodissa.

Hoitotahdon laatimiseen ei ole samanlaisia muotovaatimuksia kuin edunvalvontavaltuutuksessa.

Mikäli aihe on ajankohtainen omalla tai läheisen kohdalla, kannattaa lukea Suomen muistiasiantuntijoiden opas oikeudelliseen ennakointiin‍, sillä se selvittää yksityiskohtaisesti edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon tekemistä.

Tiesitkö että:

Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen onnistuu myös oman osuuspankin lakimiehen kanssa. Veloitukseen voi käyttää OP-bonuksia. Kysy asiasta lisää omasta osuuspankistasi!