Kiukaasta pidän, mutta puolisoani rakastan

Kotivakuutuksen ottaminen on rutiini. Vain harva valitsee tietoisen riskin vesivahingosta, tulipalosta ja kotielektroniikan hajoamisesta jättämällä kotivakuutuksen verkkokauppaan. Kaikki tiedostavat kotivakuutuksen tarpeen.

Teksti Pekka Keskiaho
Julkaistu 26.4.2021

Mutta kuinka tietoisia olemme henkivakuutuksen tarpeesta?

Jos oikein raflaavasti oikoisi mutkia, voisi päätellä meidän suomalaisten rakastavan parkettejamme, saunankiukaitamme ja pesukoneitamme enemmän kuin samassa taloudessa eläviä lähimmäisiä? No eihän se tietenkään niin ole, mutta karrikoida voi.

Mutta: Olemme oppineet vakuuttamaan kotiin liittyvät konkreettiset esinevahingot – hyvä niin. Kyllä satasissa, tuhansissa ja kymmenissä tuhansissa mitattavat vahingot tekevät kenen tahansa säästöihin tarpeettoman suuren loven. Moisia riskejä voi minimoida vakuuttamalla.

Sen sijaan arjen pyörittämiseen liittyvät todelliset suurvahingot, jotka nekin ovat sangen mahdollisia, työnnämme jonnekin tajuntamme pimeään takanurkkaan. Se on kumma.

Ehkä lähimmäistemme pulaan jättäminen on jotenkin abstraktia. Vai pitäisikö sanoa rujon rajusti: oma kuolema on abstrakteista abstraktein tapahtuma.

Meillä kahden aikuisen perheessä ei ole lapsia, joiden hyvän arjen jatkuminen pitäisi varmistaa mahdollisen oman kuoleman jälkeen. Mutta onhan tässä puoliso, asuntolainaa ja yhteisen tulovirran syövät moninaiset arjen menot. Haluan toiselle hyvää kaikissa tilanteissa ja siksi olen päätökseni tehnyt.

Olen ihan varma, että hyvää haluavat läheisilleen muutkin. Siksi olen pohtimisen kannalla. Jos henkivakuutuksen aikoo jättää verkkokauppaan, sen pitää olla tietoinen päätös.

Tutustu henkivakuutukseen

Pekka Keskiaho tekee viestintää OP:ssa. Häntä saa tituleerata finanssihommien sekatyömieheksi, sillä hänellä on takanaan jo reilun 26-vuoden mutkitteleva polku eri tehtävissä OP Ryhmässä.