Asumusero on yksi parisuhteessa elävien vaihtoehto aloittaa avioeron harkinta.

Jos avioliitto tuntuu sakkaavan, saattaa olla fiksua ottaa pieni tauko asumuseron merkeissä. Yhteys – ainakin taloudellinen – säilyy silti, vaikka pari asuisi eri osoitteissa.

Näin asumusero vaikuttaa puolison asemaan:

  • Avioliittoon kuuluu lakiin kirjattu elatusvelvollisuus.
  • Velvollisuuden voi asumuserossa täyttää myös muutoin kuin rahakorvauksin.
  • Kelan yksinhuoltajakorvaus ei edellytä avioeroa.
  • Jos pari asuu eri osoitteissa yli kaksi vuotta, se poistaa avioerohakemuksesta harkinta-ajan.

Juristi Sanni Haavisto kertoo, mitä taloudellisia asioita asumuserossa kannattaa ottaa huomioon.

Mitä puolison elatusvelvollisuus tarkoittaa?

Lain mukaan aviopuolisoilla on velvollisuus ottaa kykyjensä mukaan osaa yhteiseen talouteen ja toistensa elättämiseen.

Tämä käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden täyttämisen.

Elatusvelvollisuuden voi täyttää asumuserossa myös muulla tavoin kuin antamalla pienituloisemmalle rahaa.

– Kärjistäen sanottuna yhtäläinen elatus tarkoittaa sitä, että jos toinen puoliso syö ruoaksi naudan sisäfilettä, tulisi vastaavanlainen ruoka olla tarjolla myös toiselle puolisolle eikä esimerkiksi niin, että toiselle ostetaan aina vain hernekeittoa, Haavisto toteaa.

Jos puoliso jää vaikkapa työttömäksi tai vanhempainvapaalle, toisen täytyy osallistua hänen elatukseensa, vaikka parilla olisi asumusero.

Miten asumusero vaikuttaa elatusvelvollisuuteen?

Käytännössä varakkaampi puoliso voi siis asumuserossakin joutua kustantamaan pienituloisemmalle tarpeellisia menoja, ja jos hän ei niin toimi, pienituloisempi voi vaatia häneltä lain nojalla elatusapua.

Lasten kanssa asuva vanhempi saa Kelalta yksinhuoltajakorvausta, vaikka avioliitto olisi vielä voimassa.

Elatusvelvollisuuden voi täyttää asumuserossa myös muulla tavoin kuin antamalla pienituloisemmalle rahaa.

– Jos toinen jää asumaan yhteiseen kotiin, katsotaan toisen puolison saama asunnon yksinkäyttöoikeus sellaiseksi varallisuuseduksi, jolla pois muuttanut puoliso täyttää elatusvelvollisuutensa. Tämä voi joissain tilanteissa täyttää pois muuttaneen puolison elatusvastuun kokonaisuudessaan.

Asumusero ja lasten asema

Asumusero ei muuta vanhempien vastuuta lasten elatukseen. Jos toinen muuttaa omilleen ja toinen jää lasten kanssa asumaan, omilleen muuttanut on velvollinen elättämään lapsia esimerkiksi elatusmaksuin.

Kannattaa muistaa, että lasten kanssa asuva vanhempi saa Kelalta yksinhuoltajakorvausta, vaikka avioliitto olisi vielä voimassa. Yksinhuoltajakorvaus ei nimittäin edellytä avioeroa.

On kuitenkin tietyissä tilanteissa mahdollista, että elatusluonteisten etuuksien saaminen jatkuu kuoleman jälkeen.

Jos eroon kuitenkin päädytään, lain mukaan ennen sitä täytyy suorittaa kuuden kuukauden harkinta-aika. Myös silloin elatusvelvollisuus puolisoon on voimassa.

Oman lapsen elatusvelvollisuus ei ole riippuvainen avioliitosta vaan jatkuu täysi-ikäisyyteen asti, harkinnanvaraisesti myös tämän jälkeen.

Jos parilla on ollut asumusero kaksi vuotta, avioeron harkinta-aikaa ei tarvita.

– Lainsäätäjä on katsonut harkinta-ajan vaatimisen tarpeettomaksi näissä tapauksissa, joissa perheyksikkö on tosiasiallisesti hajonnut, sillä pari on asunut jo pitkään erillään.

Elatusvelvollisuus päättyy avioeroon tai kuolemaan

Virallisen avioeron jälkeen puolison elatusvelvollisuus loppuu. Näin tapahtuu myös, jos ihminen kuolee.

– On kuitenkin tietyissä tilanteissa mahdollista, että elatusluonteisten etuuksien saaminen jatkuu kuoleman jälkeen. Leskellä on nimittäin oikeus harkinnanvaraiseen avustukseen, jos hänen toimeentulonsa on heikentynyt ratkaisevasti puolison menehtymisen takia.

Tällainen harkinnanvarainen avustus voi tulla kyseeseen vain silloin, jos leski ei voi periä puolisoaan. Näin voi tapahtua, jos avioero on ollut vireillä perittävän kuollessa. Se poistaa perimisoikeuden.