Puoliso menehtyy – miten käy veloille?

Mitä tapahtuu veloille, jos puolisoni menehtyy? Siinä kysymys, johon jokaisen parisuhteessa elävän kannattaa miettiä vastausta hyvissä ajoin etukäteen. Velat voivat nimittäin kaatua lesken niskaan, jos asioita ei ole hoidettu järkevästi.

– On tärkeää ymmärtää, että velat eivät ihmisen kuoltua katoa mihinkään, OP:n pankkilakimies Anniina Vihavainen sanoo.

– Niistä vastaa kuolinpesä, jonka osakkaita ovat yleensä menehtyneen perilliset ja leski.

Vihavainen kuitenkin jatkaa muistuttamalla, että osakkaat eivät lähtökohtaisesti vastaa kuolinpesän veloista henkilökohtaisesti. Velkojen erillisyyden periaate tarkoittaa käytännössä sitä, että lesken ei tarvitse maksaa puolisonsa velkoja omalla omaisuudellaan.

– Poikkeustapauksia ovat ainoastaan rajut laiminlyönnit, sellaiset, joissa osakas salailee tai ilmoittaa tahallaan vääriä tietoja perunkirjoituksessa tai jättää perunkirjoituksen määräajassa kokonaan hoitamatta.

Kinkkisempi kysymys on, mikä lopulta on kenenkin omaisuutta avioliiton päättyessä puolison kuolemaan. Lähtökohtaisesti kaikki avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan kahtia puolisoiden kesken. Tähän puolittamisperiaatteeseen on kuitenkin poikkeuksia, joista yhden muodostaa avioehtosopimus.

– Vinkkini on, että pariskuntien kannattaisi harkita avioehdon ja testamentin tarpeellisuutta ja tarvittaessa vuosien saatossa päivittää niitä, jotta sisältö varmasti vastaa pariskunnan tahtoa.

Muista takaisinmaksuturva ja henkivakuutus

Yhteiset, eli yhteisvastuulliset velat ovat täysin oma asiansa.

Jos esimerkiksi asuntolaina on otettu yhdessä, velka voi kaatua kokonaan lesken niskoille, mikäli kuolinpesä todetaan varattomaksi. Vihavaisen mukaan käytännössä velkaisissa kuolinpesissä toimitaan usein niin, että leski lunastaa puolisonsa puolikkaan kodista, jos se vain on taloudellisesti mahdollista.

– Näihin tilanteisiin voi ja kannattaa varautua lainan takaisinmaksuturvalla. Sellaisella voi kattaa joko osan lainasta tai koko lainan. Myös henkivakuutus‍ on tärkeä varautumiskeino. Lainan uudelleenjärjestelyt, kuten lyhennysvapaa tai pienempi lyhennyserä, voivat olla myös mahdollisia.

Ikäviä tapauksia ovat myös sellaiset, että menehtynyt puoliso on velkaantunut pahasti esimerkiksi peliongelman takia, ja katastrofaalinen rahatilanne paljastuu leskellekin vasta kuoleman jälkeen. Kuolinpesän omaisuutta joudutaan realisoimaan velkojen maksamiseksi.

– Jos avioparilla on esimerkiksi yhteinen kesämökki, se saatetaan joutua myymään ja velkaantuneen osuus kauppahinnasta käyttää kokonaan velkojen maksuun.

Myös velkojen takaukset tai panttaukset muuttavat asetelmaa.

Voi olla esimerkiksi niin, että eloon jäänyt puoliso omistaa kesämökin yksin. Jos hän on kuitenkin käyttänyt mökkiä puolisonsa lainan vakuutena, voi leski viime kädessä menettää mökin, jos se joudutaan myymään vakuusvelan kattamiseksi.

Vihavainen korostaa, että lesken on yleensä yksinkertaisinta selvittää laki- ja raha-asioita ammattilaisen kanssa. Perunkirjoitus, omaisuuden ositus ja perinnönjako kannattaa tehdä huolella, sillä niiden korjaaminen jälkeenpäin voi olla todella vaikeaa.

– Apua kannattaa pyytää myös siihen, missä järjestyksessä velkoja tulisi ryhtyä kuittaamaan. Näiden asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Lue myös:

Isä kuoli, äiti jäi asumaan vanhaan kotiin – kuka maksaa kiinteistön kustannukset?‍

Mitä tapahtuu omaisuudelle puolison kuollessa? Näin säästöt ja sijoitukset kannattaa järjestää‍