Puolison kuolema ja siihen liittyvä suru saattavat kääntää elämän täysin ylösalaisin. Lisämurhetta voi seurata, jos kumppanin kuolemaan ei ole varautunut taloudellisesti.

Esimerkiksi se, mitä vainajan ja lesken omaisuudelle tapahtuu, on OPn varallisuudenhoitoon perehtyneen lakimiehen Mervi Hyvösen mukaan yllättävän monelle hämärän peitossa.

– Usein kuulee ajatuksen siitä, että avioliitossa kaikista varoista tulee yhteisiä, tai että leski saa automaattisesti puolet vainajan omaisuudesta. Näin asia ei kuitenkaan ole.

Muista nimiperiaate

Yleisenä ohjenuorana varojen omistajan määrittämiseksi pidetään niin kutsuttua nimiperiaatetta.

– Se tarkoittaa, että lain mukaan varat katsotaan sen ihmisen omaisuudeksi, jonka nimissä ne ovat.

Puolison kuollessa nimiperiaatteen ohi voi ajaa selvä näyttö siitä, että vainajan nimissä olleet varat olivat tosiasiassa esimerkiksi lesken rahoittamat tai hänen käytössään.

Perunkirjoitus tulee ensin

Kun henkilö kuolee, hänen varallisuudestaan ja veloistaan muodostuu kuolinpesä. Vainajan kanssa asuneen tai muutoin hänen asioistaan huolehtineen henkilön – eli yleensä lesken –velvollisuutena on toimituttaa kolmen kuukauden sisällä perunkirjoitus.

Perukirjassa selvitetään vainajan oikeudenomistajat ja molempien aviopuolisoiden varat ja velat. Perukirja toimii myös veroilmoituksena perintöverotusta varten.

– On hyvä ymmärtää, että kuolinpesän varoihin pääsee käsiksi vasta perunkirjoituksen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että ensin pitää selvittää virallisesti, kenellä on laillinen oikeus vainajan omaisuuteen.

Kuinka varallisuus jaetaan?

Avioleski saa avio-oikeuden nojalla puolet edesmenneen puolison ja itsensä yhteenlasketusta netto-omaisuudesta eli omaisuudesta, josta on vähennetty velat. Loput jaetaan tasan vainajan rintaperillisten eli vainajan lasten kesken.

– Jos kuvitellaan, että vainajalla on esimerkiksi 100 euroa ja leskellä 60 euroa, ne lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella, jolloin leskelle kuuluu 80 euroa eli leski saa kuolleen puolison pesästä 20 euroa.

Jos leski on vainajaa varakkaampi, hän ei ole velvollinen luovuttamaan omaa omaisuuttaan kuolleen puolison perillisille. Kannattaa myös huomioida, että avio-oikeus ei koske avoliittoa ja avoleskeä.

Omat varat omiin nimiin

Hyvösen mukaan melko yleinen ongelma on, että molempien puolisoiden omaisuus on vain toisen puolison nimissä, jolloin sitä pidetään toisen kuollessa automaattisesti tämän kuolinpesään kuuluvina varoina.

Hänen tärkein neuvonsa yhteisten säästöjen ja sijoitusten jakamista koskien onkin tämä:

– Kaikkein selvintä ja yksinkertaisinta on se, että kummankin aviopuolison omat varat ovat heidän omissa nimissään. Silloin puolison kuolema ei pääsääntöisesti vaikuta siihen, kuinka leski voi käyttää omia varojaan. Tällä vältetään myös epäselvyydet verotuksessa.

Yhteinen tili ei tarkoita yhteisiä säästöjä

Hyvönen korostaa, että vaikka säästöt olisivat yhteisellä tilillä, rahat eivät tällä perusteella tule yhteisiksi, vaan yhteisellä tilillä säilytetään kummankin puolison varoja. Kun kuolinpesästä tulee tilin toinen omistaja, vain kuolinpesän osakkailla on oikeus määrätä kuolinpesän varoista. Jos muuta näyttöä ei ole, merkitään yhteisen tilin varat perukirjassa puoliksi kummallekin.

– Kannattaa siis pitää kummallakin omat käyttötilit, jonne palkka ja muut tulot menevät. Sieltä voi sitten siirtää rahaa yhteiselle käyttötilille, josta hoidetaan perheen yhteiset talousmenot.

Sijoitukset kannattaa pitää erillään

Hyvösen neuvo ulottuu myös sijoituksiin: aviopuolisoiden kannattaa merkitä omat sijoituksensa omiin nimiinsä. Jos sijoituksia halutaan tehdä yhdessä ja mahdollisimman tasapuolisesti, puolisot voivat esimerkiksi sopia, että niitä hankitaan molempien nimiin. Jos sijoitukset rahoitetaan yksin toisen varoilla eli lahjoitetaan, niihin voi liittyä lahjaveroseuraamuksia.

Kaikkia sijoituksia ei voi edes tehdä kahden ihmisen nimissä.

– Esimerkiksi arvo-osuustilit tai rahasto-osuudet merkitään Suomessa lähtökohtaisesti aina yhden ihmisen nimiin.

Testamentin kanssa tarkkana

Lesken asemaan saatetaan vaikuttaa myös avioehdolla ja testamentilla, joilla voidaan niin heikentää kuin vahvistaakin lesken varallisuusasemaa.

– Testamentin ja avioehdon käyttöä kannattaa selvittää hyvissä ajoin, Hyvönen muistuttaa.

​

Lue myös:

Yhteiset pankkitilit puolison kanssa? - Järjestä tilien käyttöoikeudet näin, niin et joudu pulaan, jos puolisosi menehtyy‍

Tiedätkö, kuka sinut perii? Testamentti kannattaa tehdä ainakin näissä neljässä tilanteessa‍

Avioehto - milloin, miten ja miksi‍