Avioehto – milloin, miten?

Avioehto on dokumentti, joka säätelee omaisuuden jakautumista avioliiton päättyessä. Sellainen on noin joka kolmannella suomalaisella pariskunnalla.

Avioehdolla on monia vaikutuksia:

Toisille se on ihan tavallinen asiakirja ilman tunnekuohuja, toisille laatiminen ei tulisi mielenkään kesken rakkausjuhlien järjestämisen.

Miksi teimme avioehdon: pariskunnat kertovat

Häissä on paljon järjesteltävää, jos aikoo juhlia isosti. On mietittävä, mihin ärhäkkä serkku sijoitetaan istumaan, jottei tule riitaa sukulaistädin kanssa. On haettava hääkimppu kukkakaupasta ja kerrottava keittiöön vieraiden tarkka lukumäärä.

Sitten on vielä paperityö. Niin kuin vaikka avioehto.

Sirje ja Timo olivat naimisiin mennessään vähän päälle kolmekymppisiä. He hoitivat paperin kuntoon maistraatissa heti vihkimisen jälkeen kuin itsestäänselvyytenä. Todistajatkin olivat kätevästi valmiiksi paikalla. Nykyään paperit toimitetaan Digi- ja väestövirastoon.

– Olemme aikuisia ihmisiä, joiden raha-asiat ovat aina olleet omia. Olemme tottuneet siihen, että omaisuutta on hoidettava järkevästi. Avioehto tuntui ihan normaalilta asialta, Sirje sanoo.

– Kummankaan vanhemmat tai sukulaiset eivät sitä vaatineet. On vain omasta mielestämme järkevää, että yritetään välttää mahdollinen draama sukujen välillä, Timo lisää.

Myös Maarit ja Teemu ovat samoilla linjoilla. He tekivät avioehdon häiden jälkeen.

– Kun menimme naimisiin, olimme työssäkäyviä, yli kolmekymppisiä aikuisia ja taloudellisesti riippumattomia vanhemmistamme. Sopimus oli meille kuin minkä tahansa vakuutusasiakirjan allekirjoittaminen. Siihen ei liittynyt minkäänlaista dramatiikkaa, Maarit sanoo.

Avioehdolla voi vaikuttaa omaisuuden jakautumiseen liiton päättyessä 

Häiden järjestäminen on usein työlästä, ja siksi avioehtoa kannattaa miettiä jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Sen voi toki tehdä myös naimisiin menon jälkeen, mutta silloin asia voi unohtua ja jäädä kokonaan tekemättä.

Avoin keskustelu puolison kanssa on hyvä alku.

– Laatiminen lähtee puolisoiden yhteisestä tarpeesta. Avioehto kannattaa tehdä esimerkiksi silloin, jos halutaan pitää omassa suvussa omaisuutta, esimerkiksi perheyrityksen osakkeita tai kesäpaikka, OP:n lakimies Anne-Mari Mäensivu sanoo.

Yleisin avioehto on niin sanotusti täysin poissulkeva avioehto, jossa kummallakaan osapuolella ei ole liiton päättyessä avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus toisen omaisuuteen voidaan poissulkea myös vain osittain, esimerkiksi perinnöksi tai lahjaksi saadun omaisuuden osalta.

Jos avioehtoa ei ole ja pari eroaa tai toinen kuolee, tehdään ositus. Siinä puolisoiden netto-omaisuus lasketaan yhteen. Se osapuoli, jolla on enemmän netto-omaisuutta, maksaa tasinkoa toiselle. Ilman avioehtoa omaisuus jaetaan siis liiton päättyessä tasan.

Lähtökohtaisesti kaikki puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden alaista. Puolisot voivat sopia avio-oikeudesta toisin avioehtosopimuksella, ja se on myös mahdollista tehdä erilaiseksi kuolintapauksen ja avioeron välillä.

Lisäksi toinen tai molemmat puolisoista ovat voineet saada omaisuutta testamentilla tai lahjakirjalla esimerkiksi ehdoin, joissa rajataan aviopuolison avio-oikeutta saatuun omaisuuteen. Lahjanantaja tai testamentintekijä on siten voinut rajata saajan aviopuolison avio-oikeuden pois.

Avioehtosopimus ei ole vain eroa varten

Maarit ja Teemu ovat rajanneet avio-oikeuden ulkopuolelle suvun kiinteistöjä mutta eivät avioliiton aikana kertyvää omaisuutta.

– Itse halusin rajata vanhempieni omakotitalon ja suvun omistaman saarimökin avio-oikeuden ulkopuolelle, Teemu sanoo.

Maarit puolestaan haluaa pitää kiinni suvun rakkaasta kesämökistä. Hän on kuullut tarinoita, joissa on eron myötä menetetty mummolapaikkoja. Vaikka Maarit ei ajattelekaan eroavansa, sovittu tuo rauhan.

– Kesäpaikka on oma mielenmaisemani, jossa olen viettänyt lapsuuden kesiä, Maarit sanoo.

Moni jättää avioehdon tekemättä sen vuoksi, että se tuntuu epäilyltä avioliiton kestävyyttä ja puolisoa kohtaan: eroamme kuitenkin, ja rajaan tässä omaisuuteni siltä varalta, että olet vain rahojeni perässä.

Asiaa voi kuitenkin katsoa myös toisesta näkökulmasta: kelpaat minulle ilman omaisuuttasi. Tästä vinkkelistä avioehto on romanttinen ele.

Omaisuudesta puhuminen avoimesti on silti monelle yllättävän vaikeaa. Tässä jutussa esiintyvät pariskunnatkaan eivät halunneet tulla juttuun mukaan koko nimillään.

– Avioehdolla selkeytetään puolisoiden varallisuussuhteita avioliiton päättyessä tai puolison kuollessa, eli se ei ole vain eroa varten, OP:n lakimies Anne-Mari Mäensivu huomauttaa.

Suvun ja uusperheen riidat minimiin

Avioehdolla on siis merkitystä myös silloin, jos liitto päätyy toisen puolison kuolemaan. Mikäli molemmilla puolisoilla on omia lapsia, avioehdolla voidaan esimerkiksi varmistaa, että omat lapset perivät kaiken omaisuuden eikä sitä avio-oikeuden nojalla siirry tasinkona eloonjääneelle puolisolle ja sitä kautta hänen lapsilleen.

Avioehto voi lisäksi ehkäistä sukuriitoja. Tilanne, jossa avioerossa tasinkona on osa toisen puolison suvun yhteisestä kesämökistä, voi olla hankala. Eron lisäksi pitäisi alkaa setviä omistussuhteita entisen puolison sukulaisten kanssa.

Tällaiset tilanteet on helppo välttää, vaikkeivat ne olisikaan naimisiin mennessä mielessä. Avioehto selkiyttää tilanteita erityisesti uusperheissä, joissa molemmilla puolisoilla on omia lapsia.

– Täysin poissulkevalla avioehdolla voidaan varmistaa, että omaisuus siirtyy vain omille lapsille, Anne-Mari Mäensivu sanoo.

Sitä paitsi avioehto tarjoaa osaltaan suojaa myös puolison velkaantumista tai konkurssia vastaan. Vaikka avioliiton aikana puolisot vastaavat omista veloistaan, avioliiton päättyminen ja sitä seuraava ositus voivat johtaa tilanteeseen, jossa varakkaamman puolison varoja käytetään toisen puolison velkojen maksamiseen.

Tällaiseen tilanteeseen voidaan jo etukäteen varautua ja turvata puolison asemaa toisen puolison velkojia vastaan.

Juristi apuun

Sirje ja Timo etsivät aluksi tietoa netistä. Perusasiat löytyivät helposti, mutta myöhemmin pariskunta sai lapsia ja halusi tietää, muuttavatko lapset tilannetta.

– Emme saaneet varmuutta siihen, mitä tapahtuu, jos jompikumpi meistä kuolee ja haluaisimme puolison perivän omaisuuden. Luulimme, että kun meillä on avioehto, meidän pitäisi tehdä testamentit. Siksi päädyimme kysymään neuvoa juristilta, Sirje sanoo.

Juristin luona selvisi, että dokumentista huolimatta puolisot perivät toisensa, jos heillä ei ole lapsia eikä testamenttia. Jos lapsia on, nämä perivät vanhempansa. Mikäli vanhemmilla on täysin poissulkeva avioehto, ei eloonjäänyt puoliso saa omaisuutta myöskään avio-oikeuden nojalla.

Lasten saamisen jälkeen avioehtoa pitää siis joko muuttaa tai tehdä testamentti, jos halutaan eloonjääneen saavan omaisuutta tasinkona tai perintönä.

Juristi huolehtii myös muotovaatimuksista. Sopimus täytyy päivätä, allekirjoittaa ja todistaa oikeaksi. Jos se ei täytä muotomääräyksiä, se ei päde. Sopimus toimitetaan Digi- ja väestövirastoon rekisteröitäväksi. 

Jos avioehdon tekee itse, kannattaa ottaa huomioon, että Digi- ja väestövirasto ei tarkista muotovaatimusten täyttymistä. Tarvittaessa avioehtoa voi muuttaa yhdessä jälkikäteen.

Arkistoitu sopimus 

Maaritin ja Teemun avioehdon tekemisestä on nyt viisi vuotta. Sirje ja Timo tekivät avioehdon jo kaksitoista vuotta sitten. Molemmille pariskunnille se on asia, joka on lokeroitu ja käsitelty arkistoon.

– En ole miettinyt avioehtoa sen jälkeen, kun se tehtiin. Minulle se on yhteinen sopimus, joka kertoo, että olemme tasa-arvoisia ja itsenäisiä, Maarit sanoo.

Maaritin ja Teemun kavereiden kesken asia ei kuitenkaan ole mikään tabu. Siksi pariskunnan olikin mahdollista lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla naimisiin mennessään.

– Sovimme ystäväperheemme kanssa hieman vitsillä avioehtotreffit, jolloin kahvittelimme ja allekirjoitimme todistajina toistemme avioehdot, Maarit sanoo.

Juttu on julkaistu 28.6.2017 ja sitä on päivitetty 5.6.2023 muuttamalla avioehdon toimitustapa ja siihen liittyvät seikat.