Jos on kerryttänyt omaa varallisuutta ennen avioliittoa, tulee omaisuus ehdottomasti turvata. Tämän Noora Westerlund, 40, oppi kantapään kautta.

– Avioeron myötä koin menettäneeni suuren osan varallisuudesta, jota olin elämäni aikana kerryttänyt, Westerlund sanoo.

Westerlund erosi aviopuolisostaan vuonna 2013 viidentoista vuoden yhdessäolon jälkeen. Pariskunnalla ei ollut avioehtoa.

Westerlund oli säästänyt nuorempana ASP-lainaa ja ostanut yksiön Punavuoresta. Ensimmäisen lapsen syntymän myötä hän myi asunnon, josta syntynyt voitto hyödynnettiin perheen uuteen kotiin, paritaloon Espoossa.

Avioeron hetkellä Westerlundin maksukyky ei riittänyt jäädä asumaan lasten kanssa Espooseen, joten asunto myytiin. Tuotto pantiin puoliksi Westerlundin ja hänen entisen puolisonsa kesken.

– Yksiössäni oli kiinni koko pääomani. Jos olisin hoksannut tehdä avioehdon, olisi taloudellinen tilanteeni tänään hyvin erilainen.

Ero oli vaikea mutta oikea päätös

Eropäätös oli Westerlundin. Rakkaus oli hänen osaltaan hiipunut, ja suhdetta hiersivät jo ennen lasten syntymää kehittyneet ongelmat. Päätöksen paljastaminen puolisolle vaati aikaa ja rohkeutta.

– Koin tietynlaista helpotusta, kun sain oman urakkani päätökseen. Olen myöhemmin miettinyt, millaisia toisenlaisia valintoja olisin voinut tehdä, mutta silloin tehtyjä päätöksiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Westerlund yllättyi, kuinka nopeasti yhteisen omaisuuden realisointi tapahtuu avioerotilanteessa. Pariskunnalla oli puoli vuotta aikaa myydä asunto käypään hintaan ja realisoida muu omaisuus. Talosta ensin pois muuttanut entinen puoliso oli onneksi joustava ja antoi prosessille lisäaikaa.

Westerlund jäi siivoamaan sotkua ja pakkaamaan pois yhteistä elämää. Projekti vaati kylmää tehokkuutta.

– Asunnon myyminen ja uuden hankkiminen on jo tavallisessa elämäntilanteessa raskasta. Erotilanteessa fiilikset ovat haikeat ja prosessia tehdään pakon edessä. Siihen kuluu aikamoinen henkinen resurssi.

Konkurssi ja luottotietojen menetys

Westerlund sopi entisen puolisonsa kanssa yhteishuoltajuudesta, ja lapset ovat olleet alusta asti molemmilla vanhemmilla vuoroviikoin. Eron jälkeen Westerlund päätyi vuokra-asuntoon Lauttasaareen.

– Se oli avioehdon lisäksi taloudellisesti elämäni turhin virhe. Olin silloin kadoksissa monella tapaa. Fiksuinta olisi ollut hankkia uusi omistusasunto tai sijoittaa johonkin.

Noihin aikoihin Westerlundin vanhempien perustama mainostoimisto meni konkurssiin. Westerlund oli perheyrityksen toimitusjohtaja ja osakas. Asunnon myymisen jälkeen häntä ei huolestuttanut pankkitilin tyhjeneminen, mutta konkurssilla oli odottamaton seuraus.

– Koska olin yhtiön toimitusjohtaja, minulta menivät luottotiedot. Se hankaloitti esimerkiksi lainansaantia viideksi vuodeksi. Tajusin, kuinka monessa arkisessa tilanteessa luottotiedot tarkastetaan, Westerlund muistelee.

Uusi elämä ja uusi talous

Westerlund jatkoi töitä visualistina yhden naisen yrityksen voimin. Jossain vaiheessa hän havahtui siihen, että rahan valuminen vuokraan on turhaa. Westerlund oli uudessa suhteessa, ja uusperhe muutti asumaan yhteiseen omistusasuntoon Helsingin Vallilaan.

​

Noora Westerlund erosi aviopuolisostaan kymmenen vuotta sitten.

Sittemmin Westerlund on rakentanut taloudellisen turvallisuuden tunteen kokonaan uudelleen. Hän harmittelee, ettei eron jälkeen tajunnut hakea ammattilaisapua raha-asioiden hoitoon.

– Erotilanne on usein kaoottinen, eikä silloin tule tehtyä fiksuja ratkaisuja rahan suhteen. Kynnys pyytää apua on korkea, koska tilanteeseen liittyy varallisuuden heikentyminen sekä epäonnistumisen ja häpeän tunteita.

Hyvät välit entiseen puolisoon

Ero oli erityisesti entiselle puolisolle kova paikka. Vaikka eronneet kykenivät alusta asti sopimaan luontevasti lapsiin liittyvistä asioista, olivat välit eron jälkeen tulehtuneet. Westerlund oli ehtinyt työstää eroa päässään vuosia ja seisoi päätöksensä takana.

– Vaikka kohtaamiset olivat alkuun vaikeita, pystyin olemaan monessa tilanteessa provosoitumatta.

Aika auttoi. Myös entinen puoliso löysi rinnalleen uuden kumppanin, ja ensimmäisen vuoden jälkeen kahden uusperheen välinen yhteistyö on asettunut uomiinsa. Lomat, hoitopaikat, lasten vaihdot ja harrastuskyydit sovitaan joustavasti.

– Jos parisuhteessa on lapsia, eroa kantaa konkreettisesti mukanaan aina. Meillä surffaus kahden perheen välillä on sujunut hyvin, koska kommunikointi on helppoa.

Avioehto on järkevä toimi

Vaikka ero oli raskas, ei Westerlund ole katunut päätöstään.

– Olen kyennyt rakentamaan onnellisen ja omannäköisen elämän.

Westerlund asuu kolmen lapsensa ja uuden puolisonsa kanssa yhteisessä asunnossa Töölössä. Hän työskentelee päätoimisesti Messukeskuksen luovana johtajana ja sivutoimisesti yrittäjänä puolisonsa valokuvausyrityksessä.

Rahatilanne on vakaa: asuntolainan lyhennyksen lisäksi Westerlund kykenee säästämään jonkin verran.

Pariskunta meni naimisiin kaksi vuotta sitten. Heillä on avioehto, jolla on suojattu ennen liittoa kertynyt varallisuus.

Westerlund kokee, että avioehdolla on edelleen turhaan negatiivinen kaiku.

– Avioehto on puhtaasti järkevä toimi, sillä ihmiset voivat tulla hyvin erilaisista taustoista. Se myös helpottaa asioiden järjestelyä mahdollisen eron sattuessa.

Lue seuraavaksi:

Avioeron kynnyksellä: muistilista talouden hoitamiseen liittyvistä asioista‍

Avioehto - milloin, miten ja miksi?‍

Jäänkö yksin lainojen kanssa? Avioero on kriisi myös taloudelle‍