Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Vanha kansanviisaus sopii ohjenuoraksi myös perinnönjakoon, joka riitautuessaan saattaa venyä vuosia kestäväksi prosessiksi ja repiä rikki läheisetkin perhe- ja sisarussiteet.

Avioeron kautta syntyneessä uusperheessä perinnönjako voi olla vielä mutkikkaampi ja tuskallisempi, kun pesänjakajien joukkoon voi kuulua omien lasten ja uuden puolison lisäksi ex-puoliso tai mutkien kautta myös puolison lapset.

Näihin solmuihin on vuosien varrella törmännyt myös OP Oulun lakimies Karolina Pennanen, joka korostaa ennakkosuunnittelun tärkeyttä. Edellisen liiton päättyessä asianmukaisesti tehty ositus- tai omaisuuden erottelusopimus sekä uusperheen puolisoiden hyvissä ajoin laatima testamentti ja tarvittaessa tilanteeseen sopiva avioehto luovat parhaan ja selkeimmän pohjan onnistuneelle uusperheen perinnönjaolle.

– Lisäksi onnistuneen lopputuloksen edellytyksenä on, että tehdyt dokumentit pidetään myös ajan tasalla. Esimerkiksi avioehto tai testamentti on voitu laatia kymmeniä vuosia aiemmin täysin erilaisessa elämäntilanteessa. Sen jälkeen ajatukset omaisuuden jakamisesta ovat saattaneet muuttua hyvinkin paljon, Pennanen toteaa.

Vanhat pesät selviksi ennen uuden syntymistä

Uuteen avioliittoon purjehditaan usein elämäntilanteessa, jossa molemmilla on jo takana yksi avioliitto, omia lapsia ja omaa omaisuutta, kuten asunto tai lomapaikka.

– Omaisuus- ja perintöasiat kannattaa käydä uuden puolison kanssa läpi heti yhteisen taipaleen alussa ja laatia tarvittavat dokumentit yhdessä asiantuntijan kanssa. Samalla on hyvä varmistaa, että edellisen liiton aikainen omaisuus on todellakin selvitetty ja jaettu. Näin välttyy aikanaan lopullisessa perinnönjaossa monelta murheelta, Pennanen painottaa.

Päättyneen avioliiton osalta ositus on tärkeää saada kuntoon ennen uutta liittoa ja sen myötä syntyvää uutta avio-oikeutta tai avioehtoa.

Uusperheenkään avioero-osituksessa ei ole merkitystä sillä, monesko avioliitto on. Avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja puolitetaan. Mikäli toisella on enemmän omaisuutta kuin avio-osa (puolet yhteenlasketusta omaisuudesta), varakkaampi maksaa tasinkoa, kunnes molemmilla on saman verran omaisuutta. Jos puolisoilla on avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehto, tasoituksen sijaan molemmat pitävät omat varansa.

– Päättyneen avioliiton osalta ositus on tärkeää saada kuntoon ennen uutta liittoa ja sen myötä syntyvää uutta avio-oikeutta tai avioehtoa. Jos papereita ei laita kuntoon omana elinaikanaan, niitä joutuu selvittämään viimeistään puolison kuollessa. Tehtävä lankeaa silloin käytännössä kuolinpesän osakkaille, Pennanen tiivistää.

Osituskirja katkaisee avio-oikeuden

Lakimiehen mukaan on tärkeää tiedostaa, että aiempaan avioliittoon liittyvät oikeudet eivät pääty ennen kuin omaisuuden jaosta ja avio-oikeuden purkamisesta on tehty asianmukainen osituskirja.

– Jos se jää tekemättä, ei ex-puolisoiden välinen avio-oikeus pääty, vaikka itse avioliitto olisi päättynyt jo vuosikymmeniä sitten.

Jos ositus on jäänyt tekemättä, asia tulee vastaan viimeistään kuolintilanteessa. Tällöin ex-puoliso on lähtökohtaisesti ex-puolisonsa kuolinpesän osakas.

– Avio-oikeuden päättävä osituskirja kannattaa tehdä, vaikka mitään arvokasta jaettavaa ei olisikaan. Lisäksi se on säilytettävä huolellisesti, Pennanen toteaa.

Samalla hän muistuttaa, ettei avioliitto sinällään muuta puolisoiden omaisuutta yhteiseksi avioliiton aikana. Avioliitto ei myöskään tee aviopuolisosta automaattisesti perillistä, jos molemmilla puolisoilla on omia jälkeläisiä.

– Jos puoliso on varakkaampi ja haluaa uudesta avioliitosta huolimatta oman omaisuuden menevän suoraan omille lapsille, on syytä laatia avioehtosopimus uudessa avioliitossa.

Perimyksessä lapset ovat aina etusijalla

Kun avio-oikeuteen liittyvät asiat on selvitetty, päästään pohtimaan perimykseen liittyviä kysymyksiä ja perinnönjakoa. Vaikka uusperheen arjessa kaikkia lapsia kohdeltaisiin tasapuolisesti, puolison kuollessa hänen perillisiään ovat vain hänen omat jälkeläisensä.

Uusperheen perinnönjakoon liitetään silti usein kauhukuvia, joissa merkittävä osa varakkaamman puolison omaisuudesta valuu niin sanotusti ”vääriin käsiin”, eli uudelle puolisolle ja hänen lapsilleen. Tämän voi estää avioehtosopimuksella.

Jokaisella lapsella on kaikkeen pesän omaisuuteen yhtäläinen oikeus. Vasta perinnönjako määrittelee, mitä kukin tosiasiassa saa. 

Pennasen mukaan pelot omien lasten perinnöttömyydestä ovat pääosin turhia, sillä lain mukaan lapset perivät aina biologiset vanhempansa. Mikäli uusparille syntyy yhteisiä lapsia, heillä on omien biologisten vanhempiensa omaisuuteen normaali perintöoikeus.

– Jokaisella lapsella on kaikkeen pesän omaisuuteen yhtäläinen oikeus. Vasta perinnönjako määrittelee, mitä kukin tosiasiassa saa.  Jos esimerkiksi uuden avioliiton aikana yhdessä hankitun omaisuuden perijöiksi halutaan tietyt lapset, tulee asiasta määrätä testamentilla. Jos haluaa määrätä jotain omaisuutta uudelle aviopuolisolle, on tehtävä testamentti, Pennanen tiivistää.

Ex-puolisokin voi päästä käsiksi perintöön

Alaikäisen lapsen perintöä hoitavat ensisijaisesti hänen huoltajansa eli vanhemmat. Jos lapsi saa aiemmasta liitosta perintöä alaikäisenä, sitä hallitsee lapsen elossa oleva huoltaja, eli todennäköisesti kuolleen henkilön ex-puoliso. Lapsi voi esimerkiksi periä osuuden asunnosta, joka on ollut yhteisomistuksessa uuden puolison kanssa.

– Tällaisiin tilanteisiin voi varautua ilmoittamalla testamentissa ulkopuolisen luotettavan henkilön huolehtimaan lapsen perintöomaisuudesta täysi-ikäisyyteen asti. Lopullisen päätöksen lapsen edunvalvojasta tekee kuitenkin viranomainen.

Pennasen mukaan selkeillä sopimuksilla vahvistetaan puolisoiden keskinäinen omaisuudenjako ja tahtotila. Samalla vältetään eri osapuolten kitkerät riidat ja turha epäsopu.

– Näitähän tarjolla oleva raha ja varallisuus helposti aiheuttaa – etenkin jos joku kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, Pennanen toteaa.

Perintösuunnittelu kannattaa, sillä niin voit varmistaa, että perintö tulee jaettua kuten tarkoitit ja madollisimman edullisesti. Lue lisää‍.

Lue myös: 

”Avioehto tekee meistä tasa-arvoisia” ‍

Perintösuunnittelu – käytännön keinot ja vinkit‍