Uusperheellä tarkoitetaan useimmiten perhettä, johon kuuluu vähintään yksi vain toisen puolison lapsi. Lisäksi perheessä voi olla puolisoiden yhteisiä lapsia.

Tiettyjä lakiasioita kannattaa ottaa huomioon jo uusperhettä perustettaessa. Erityisesti liiton päättyessä on oikeudellista merkitystä sillä, elettiinkö avo- vai avioliitossa.

Ositus liiton päättyessä

Aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, mikä tarkoittaa vähemmän omistavan oikeutta saada osa toisen puolison varallisuudesta omaisuuden jaossa eli osituksessa.

Avoliiton päättyessä ei tehdä ositusta eikä puolisoilla ole oikeutta toistensa omaisuuteen. Jos avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai puolisoilla on yhteinen lapsi, voi toisella puolisolla kuitenkin olla oikeus erityiseen hyvitykseen.

Uudessa parisuhteessa on hyvä muistaa, että edellisissä liitoissa muodostunut avio-oikeus päättyy vasta osituksen toimittamiseen. Siksi entisten puolisoiden kanssa on järkevää tehdä ositus viimeistään siinä vaiheessa, kun uudessa suhteessa aletaan hankkia yhteistä omaisuutta.

Sekä avio- että avoliiton aikana tai sitä ennen hankittu omaisuus kuuluu sille, jonka nimissä omaisuus on. Yhteiseksi tarkoitettu omaisuus on syytä aina hankkia yhteisenä molempien puolisoiden nimiin. Avioliiton aikana puolisot omistavat omissa nimissään olevan omaisuuden eikä avioliitto vaikuta omistussuhteisiin. Vasta osituksessa omaisuutta saattaa siirtyä avio-oikeuden nojalla toiselle puolisolle.

Avioehdon merkitys

Avioehtosopimuksella aviopuolisot voivat poistaa toistensa avio-oikeuden. Avioehdolla voidaan myös varmistaa, ettei omaisuus päädy avio-oikeuden kautta toiselle puolisolle tai tämän kuoltua hänen perillisilleen. Avioehdon voi tehdä ennen avioliiton solmimista sekä avioliiton aikana. Avioeron tultua vireille eli avioerohakemuksen jättämisen jälkeen ei avioehtoa ole enää mahdollista laatia.

Avioehto voi olla täysin poissulkeva, jolloin avio-oikeutta ei ole missään tilanteessa tai osittainen, jolloin avio-oikeutta ei ole esimerkiksi liiton päättyessä eroon. Mahdollista on myös sopia, että avio-oikeutta ei ole tiettyyn erikseen määriteltyyn omaisuuteen.

Jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, leskellä on suoraan lain nojalla oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon riippumatta siitä, omistaako leski osuutta asunnosta. Mahdollinen avioehto ei vaikuta lesken asumisoikeuteen.

Vastaavaa asumissuojaa ei ole avoliitossa elävillä pareilla, vaan avopuolisoiden on annettava asumisoikeus erikseen testamentilla. Testamentin toteutumista saattaa kuitenkin rajoittaa rintaperillisten eli lasten oikeus lakiosaansa, mikä tarkoittaa oikeutta saada puolet perintöosasta testamentista huolimatta.

Perimysjärjestykseen voi vaikuttaa

Uusperheessä voi olla tarpeen kiinnittää huomiota myös siihen, miten omaisuus jakautuu lain mukaan lasten kesken vanhempien kuoltua ja miten omaisuuden halutaan jakautuvan. Lapset perivät vain omat vanhempansa ja sisaruksensa, eivät vanhempansa puolisoa eikä lapsia tämän aiemmasta liitosta.

Lapsettomana kuolleen henkilön perii tämän aviopuoliso, jonka kuoltua omaisuus jaetaan ensiksi kuolleen ja lesken perillisten kesken.

Lakimääräiseen perimysjärjestykseen on mahdollista vaikuttaa testamentilla. Testamentilla puolisot voivat määrätä omaisuutta myös toisen puolison lapsille sekä toisilleen.

Hallintaoikeustestamenttia kannattaa harkita ainakin silloin, kun leskelle halutaan antaa oikeus käyttää esimerkiksi toisen puolison omistamaa kesämökkiä. Hallintaoikeustestamentti on usein myös verotuksen kannalta edullinen.

Jos pelkkä käyttöoikeus ei tunnu riittävältä, voidaan omaisuus testamentata täydellä omistusoikeu­della. Omistusoikeustestamenttiin on mahdollista kirjata myös niin sanottu toissijaismääräys, jonka mukaan omaisuus menee ensisaajan kuoltua esimerkiksi testamentintekijän lapsille.

Perintösuunnittelu uusperheessä

Erityisesti uusperheessä perintösuunnitteluun ja testamentin laatimiseen liittyy monia huomioon otettavia seikkoja. Tästä syystä testamentti on syytä laatia asiantuntijalla, joka osaa arvioida uusperheen kokonaistilanteen sekä sen, miten testamentintekijän tahto parhaiten saadaan toteutettua.

Esimerkki avio-oikeuden toteutumisesta ja perinnön jakautumisesta:

Kimmolla on aiemmasta liitostaan lapsi Jaana ja Kimmon aviopuolisolla Maritalla on entisen puolisonsa kanssa kaksi lasta, Olli ja Mika. Kimmolla ja Maritalla on myös yksi yhteinen lapsi Sami. Perhe viettää vapaa-aikansa Kimmon mökillä, jonka hän on aikoinaan saanut perintönä vanhemmiltaan.

Kimmon kuollessa tehdään puolisoiden välillä ensin omaisuuden ositus. Koska Kimmo oli Maritaa varakkaampi, siirtyy osa Kimmon omaisuudesta tasinkona Maritalle.

Jos puolisot olisivat aikanaan tehneet avioehdon, ei ositusta tehtäisi, eivätkä Kimmon lapset Jaana ja Sami maksaisi Maritalle tasinkoa avio-oikeuden nojalla. Koska Kimmolla oli muutakin omaisuutta, ei avio-oikeuden toteuttamiseksi tarvitse myydä kesämökkiä tai antaa osaa siitä Maritalle tasinkona. Jos muuta omaisuutta ei olisi ollut, olisi perintömökki saattanut osittain siirtyä Maritan sukuun.

Osituksen jälkeen Kimmon pesä voidaan jakaa. Omaisuus jaetaan Kimmon lasten Jaanan ja Samin kesken. Olli ja Mika eivät saa mitään. Kimmolta tasinkona siirtynyt omaisuus menee kuitenkin Maritan kuoltua hänen lapsilleen.

Marita saa jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon, mutta ei saa käyttää kesämökkiä, elleivät Kimmon lapset siihen suostu. Mökki voidaan myös myydä ilman Maritan suostumusta.

Jos Kimmo olisi halunnut antaa omaisuutta myös Maritan lapsille, olisi hänen pitänyt tehdä testamentti. Testamentilla hän olisi myös voinut antaa Maritalle hallintaoikeuden kesämökkiin, kunhan testamentti ei määrällisesti olisi loukannut Kimmon lasten oikeutta lakiosaansa.