Kun vanhemmista jompikumpi – vaikkapa isä – kuolee, hänen omaisuutensa perivät ensisijaisesti rintaperilliset eli vainajan jälkeläiset. Rintaperillisiä ovat lapset, lapsenlapset ja niin edelleen.

Usein tilanne on kuitenkin sellainen, että leski asuu vielä kuoleman jälkeen vanhempien yhteisesti omistamassa kodissa.

Jos esimerkiksi äiti jää asumaan vanhaan yhteiseen omakotitaloon, kuinka isän osuus talosta silloin jaetaan?

– Lapset perivät isän osuuden, mutta leskellä on oikeus hallita jakamattomana puolisoiden yhteisenä kotina käyttämää asuntoa. Kyseessä on perintökaaresta löytyvä lesken suojaksi tarkoitettu asumissuoja, sanoo OP:n lakimies Tero Hietanen.

Äiti saa siis jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, eikä kiinteistöä saa realisoida ilman hänen lupaansa.

Perillisen on osallistuttava perusparannusten kustannuksiin

Kiinteistön kulujen maksaminen jaetaan osittain sen omistajille ja osittain haltijalle. Tavallisesti kiinteistöveron maksu kuuluu kiinteistön omistajalle.

– Tässä tapauksessa kiinteistöveron maksu kuuluu omistajanveroiselle kiinteistön haltijalle eli käytännössä leskelle, joka hallitsee jäämistöä eli asuu kodissa, Tero Hietanen sanoo.

Sen sijaan siihen, kenelle kiinteistön perusparannustöiden maksaminen kuuluu, ei löydy lainsäädännöstä suoraa vastausta.

– Vaikka laki ei ota asiaan kantaa, yleensä kiinteistön omistajan eli tässä tapauksessa myös perillisen on maksettava osansa perusparannusmenoista eli esimerkiki kotiin tehtävistä laajennuksista tai vastaavista perusparannuksista.

Perillinen ei siis voi pestä käsiään tarvittavien remonttien maksamisesta?

– Ei oikein voi. Toisaalta perusparannustyöt ovat samalla myös huolehtimista omaisuudesta, sillä usein ne nostavat asunnon hintaa, Tero Hietanen sanoo.

Pienemmät korjaustyöt kuten vaikkapa kuluneiden pintojen korjausmaalaukset katsotaan tyypillisesti kuuluvan kiinteistön käyttöoikeuden haltijalle eli tässä tapauksessa leskelle.

Perintövero on maksettava heti

Perinnöstä on maksettava perintövero. Siinäkin tapauksessa, että peritty omaisuus on kiinni vanhempien yhteisessä kodissa eikä sitä voi muuttaa rahaksi vielä pitkään aikaan.

– Käytännössä perintövero pitää maksaa heti, kun verotuspäätös tulee. Usein verotuspäätöksen saamiseen voi kulua jopa vuosi vainajan kuolemasta. Perintöveroon voi hakea lykkäystä erityisistä syistä, mutta käytännössä se pitää maksaa heti, Tero Hietanen toteaa.

Perintöveron määrää kuitenkin pienentää, jos äiti asuu vielä kodissa ja hallitsee omaisuutta.

Lesken ikä ja oletus siitä, kuinka kauan leski hallitsee omaisuutta, vaikuttavat siihen, kuinka paljon perintövero pienenee.

Tarvitsetko lakiapua perintöasioissa? Ota yhteyttä omaan osuuspankkiisi. Toimeksiannosta veloitetaan palveluhinnaston mukainen palkkio, jonka maksamiseen käytetään kertyneitä OP-bonuksia. Lue lisää.

Lue myös:

Mietityttävätkö kuolinpesän hoitamisen pankki- ja vakuutusasiat? Keräsimme yhteen tärkeimmät tiedot.