Opintovapaa haaveissa – näin sen voi nyt rahoittaa
Lisää aiheesta
Kaikilla työntekijöillä on oikeus opintovapaaseen, kun siihen vaadittu työssäoloaika täyttyy. Mitä siitä on hyvä tietää ja miten opinnot voi rahoittaa nyt, kun aikuiskoulutustuki on lakkautettu?
Opintovapaa on lakiin perustuva työntekijän oikeus, olipa työntekijällä sitten toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde. Näin opintovapaaoikeus määräytyy:
- Jos on työskennellyt samalle työnantajalle päätoimisesti vähintään vuoden ajan yhdessä tai useammassa jaksossa, on oikeus enintään 2 vuoden opintovapaaseen 5 vuoden aikana.
- Jos työsuhdetta on kestänyt vähintään 3 kuukautta, voi saada opintovapaata enintään 5 päivää.
Opintovapaan ajalta ei makseta palkkaa eikä se pääsääntöisesti kerrytä lomia.
Minkälaiseen kouluun voin mennä opiskelemaan?
Opintovapaata voi käyttää valtion tai kunnan järjestämään koulutukseen Suomessa ja ulkomailla.
− Opiskeltavan alan ei tarvitse liittyä omaan työhön eikä sen tarvitse tähdätä tutkintoon. Esimerkiksi Avoimen yliopiston opinnot kuuluvat opintovapaan piiriin, kertoo työsuojelun lakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
Sen sijaan yritysten järjestämät epämuodolliset kurssit eivät oikeuta opintovapaaseen. Toki työnantaja voi halutessaan myöntää opintovapaata myös niihin, ja esimerkiksi hiljaisina aikoina voi jopa tehdä sen mielellään.
− Työntekijälle on kuitenkin taloudellisesti kannattavampaa opiskella lomautettuna, Eriksson muistuttaa.
Miten paljon opintoja kuukaudessa opintovapaa vaatii?
Opinnoille ei ole määritelty minimimäärää. Työnantajalle täytyy kuitenkin toimittaa selvitys suoritetuista opinnoista, mikäli työnantaja niin haluaa.
Koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus antaa todistus suoritetuista opinnoista.
Miten rahoittaa opintovapaa, kun aikuiskoulutustukea ei enää saa?
Aikuiskoulutustuki lakkautettiin kesällä 2024, eli sitä ei voi enää käyttää uusien opintojen rahoittamiseen. Jos opiskelu on päätoimista eivätkä tulorajat ylity, on mahdollista saada opintotukea eli opintorahaa ja valtion takaamaa opintolainaa.
Taloudellista tukea opintoihin voi hakea myös stipendien ja apurahojen muodossa esimerkiksi järjestöiltä, säätiöiltä ja liitoilta.
Jotkut ovat maksaneet puolikasta palkkaa, jos työntekijä lupaa työskennellä 5 vuotta koulutuksen päätyttyä.
Jos opinnot liittyvät työhön, työnantajalta voi kysyä kiinnostusta tukea opintoja.
− Jotkut työnantajat ovat esimerkiksi maksaneet opintojen ajan puolikasta palkkaa työntekijälle, joka vuorostaan lupaa työskennellä yrityksessä viiden vuoden ajan koulutuksen päätyttyä, Eriksson kertoo.
Miten opintovapaata haetaan?
Opintovapaata täytyy hakea työnantajalta ja tehdä se hyvissä ajoin. Lain mukaan yli viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista.
Moni hakee opintovapaata kerralla kahdeksi vuodeksi, mutta monet opiskelevat työn ohessa esimerkiksi yksittäisinä päivinä. Tärkeintä onkin antaa mahdollisimman kattava suunnitelma ajoissa työnantajalle ja sopia, milloin täsmälliset opintopäivät on viimeistään ilmoitettava. Työnantajan tulee ilmoittaa ratkaisustaan kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista.
− Opintovapaasta ja sen toteuttamisesta yksityiskohtineen kannattaa aina sopia kirjallisesti työnantajan kanssa. Lain toteutumista valvoo työsuojeluviranomainen, johon voi olla yhteydessä riitatilanteissa, Eriksson muistuttaa.
Mitkä ovat työnantajan velvollisuudet ja oikeudet?
Työnantajan tulee myöntää opintovapaa, jos työssäoloehto täyttyy. Työnantajalla on kuitenkin oikeus siirtää sitä, jos se aiheuttaa tuntuvaa haittaa.
Voiko työntekijä joutua huonoon asemaan opintovapaan takia?
− Se ei saa olla syy työsuhteen päättämiseksi. Sen aikana työntekijä voidaan kuitenkin irtisanoa taloudellisista ja tuotannollista syistä, eli se ei tarjoa samanlaista suojaa kuin äitiys- tai perhevapaat.
Työntekijällä on oikeus keskeyttää yli 50 päivän mittainen opintovapaa ja palata töihin. Asiasta tulee ilmoittaa 4 viikkoa ennen työhön paluuta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ottaa häntä töihin, jos työntekijälle palkatun sijaisen työsopimusta ei ole mahdollista päättää laillisesti aiemmin.