Ruoka on kiinnostavampaa kuin koskaan ja uusiutuvat luonnonvarat, ympäristö ja kestävyys ovat tulevaisuuden kasvavia osaamisalueita myös globaalisti. Tässä pari syytä, jotka dekaani Ritva Toivosen mukaan selittävät viime kevään yhteishaun ilmiötä: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan hakijamäärä loikkasi hurjaan nousuun.
Kristine Alanko ja Johannes Strang muistavat, miten hienolta oma uusi koulureppu tuntui. Siksi he osallistuivat heinäkuussa käynnissä olevaan Reppu joka selkään -kampanjaan. Myös sinä voit lahjoittaa repun tai penaalin vähävaraisen perheen lapselle – että ihan jokainen pikku koululainen aloittaisi koulutiensä samalta viivalta.
Suomalaisten peruskoululaisten talousosaamisen taso osoittautui paljon luultua paremmaksi uudessa PISA 2018 -tutkimuksessa. Nuoret ovat kiinnostuneita talousasioista, vertailevat tuotteiden hintoja ja heillä on hyvät valmiudet tehdä omaa taloutta koskevia päätöksiä. Eräs selitys on se, että suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista nuorista on jo oma pankkitili.
Helsinki GSE haluaa olla osa kansainvälistä huippututkimusta. Siihen on tähdätty tuomalla yhteen Helsingin yliopiston, Hankenin ja Aaltoyliopiston taloustieteen opettajat ja jatkoopiskelijat.
Suomen menestyksen taustalla on aina ollut yksi merkittävä tekijä: laadukas suomalainen koulutus. Sen vaaliminen on olennaista myös tulevaisuuden kannalta.
Työssä tapahtuvan oppimisen tulee olla jatkuvaa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Jos halutaan, että koko organisaatio oppii, jopa yritysten strategioiden täytyy perustua oppimiseen.
Helsinkiläinen kauneushoitola Blue Lagoon on kasvanut kolmessatoista vuodessa kolmen toimipisteen ja noin 70 työntekijän yritykseksi. Yrittäjä Sini Virtanen kertoo, kuinka kasvu on onnistunut.
Peruskouluissa oppiminen voi jäädä puutteelliseksi kuntien resurssipulan vuoksi.
Voisivatko yksityiskoulujen lukukausimaksujen salliminen ja maksullinen yksityisopetus tuoda ratkaisuja ongelmaan?
Mikä on parasta ja kamalinta, mitä muistat peruskoulusta? Nokkahuilu, pakkoruotsi ja ohrapuuro ovat jääneet mieleen monelle. Koulu on muuttunut paljon 2000-luvulla, mutta jotkin asiat pysyvät.
Suomessa on käynnissä yritysten sukupolvenvaihdosaalto, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja kymmenet tuhannet yritykset vaihtavat omistajaa. Metsä-Multialle vuosia sitten tehty, onnistunut sukupolvenvaihdos loi pohjan kasvulle.
Millaisia työelämätaitoja kannattaa vahvistaa tulevaisuudessa, kun monet rutiinitehtävät tulevat siirtymään koneiden harteille? Onko olemassa tärkeää osaamista, jonka merkitys säilyy työelämässä sukupolvesta toiselle? Kysyimme asiantuntijalta.
El Salvadorissa lähes kolmasosa kaikista synnyttäneistä on alaikäisiä. Teiniraskauksien ehkäisy on elintärkeää tyttöjen koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi.
Tekoälyä on verrattu sähköön, sillä sen on arvioitu mullistavan lähes kaikkia teollisuuden aloja ja vaikuttavan suuresti tulevaisuuden yritystoimintaan. Tekoälyn yhteydessä puhutaan usein uhkakuvista, mutta etenkin yrittäjien kannattaa hyödyntää tekoälyyn liittyviä mahdollisuuksia hyvissä ajoin.
Menestyvät yritykset muokkaavat strategiaansa toimintaympäristön muutosten mukaiseksi. Jatkuva uuden oppiminen on välttämätöntä kaikille organisaatioille, muistuttaa OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.
Ponsse tekee kattavaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja kouluttaa Ponsse-polulla osaavaa työvoimaa. Samalla se toteuttaa yhteiskuntavastuuta käytännössä.
Koulujen loma-aikojen siirtäminen nousi jälleen otsikoihin, kun TEM julkaisi toukokuun alussa selvityksen lomakauden siirron taloudellisista vaikutuksista. Lomakauden painottuminen elokuulle olisi tervetullut muutos etenkin matkailualan näkökulmasta, mutta miten muutos vaikuttaisi koko suomalaiseen yhteiskuntaan?
Huippulaadukas, tasa-arvoinen ja ketterä koulutus on Suomen vahvin brändi maailmalla. Kysyntää riittää, mutta mistä johtuu, että suomalainen koulutusvienti on vasta nyt käännekohdassa?
