Millaista taloustieteen opetus on, kun maailma muuttuu?
Lisää aiheesta
Koronaviruksesta aiheutunut maailmanlaajuinen poikkeustilanne ei aiheuttanut muutosta taloustieteen opetuksen painopisteissä. Tulevaisuudessa voidaan nähdä mielenkiintoisia esimerkkejä epätäydellisestä maailmasta.
Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo korostaa, että taloustieteen opetus on muuttunut vähitellen pitkän ajan kuluessa. Viime vuosina muutoksen nopeus on kiihtynyt.
Muutoksen keskeinen sisältö on, että taloustieteen opetus heijastaa entistä paremmin tuoreinta taloustieteen tutkimusta.
– Taloustiede on tehnyt valtavan loikan kohti empiiristä tutkimusta kahdenkymmenen vuoden aikana. Empiiristen tulosten painoarvo alkaa näkyä entistä enemmän myös opetuksessa, Uusitalo sanoo.
Esimerkiksi tuloeroja koskeva tutkimus on lisääntynyt ja sen lisäksi finanssipolitiikan rooli tuloerojen tasaamisessa kasvaa.
Täydellisen kilpailun malli sai väistyä
Tärkeä oppikirjamuutos on se, että opetukseen on ryhdytty ottamaan mukaan entistä enemmän esimerkkejä epätäydellisestä maailmasta. Kuluttajien ja yritysten välisiä suhteita analysoitaessa informaatio korostuu ja tyypillisesti se on epäsymmetristä. Kaikilla ei ole käytössä samaa informaatiota.
– Täydellisen kilpailun malli on poistunut ja tilalle on tullut realistisempia malleja, missä maailma ei ole yhtä täydellinen. Opetuksessa korostetaan empiirisen tutkimuksen tuottamaa kuvaa monimutkaisesta maailmasta.
Uusitalo ottaa esimerkiksi työn tarjontaa kuvaavan teorian, joka on ensimmäisiä malleja, johon opiskelijat opinnoissaan tutustuvat. Mallin avulla tutkitaan, miten työn tarjonta muuttuu, kun palkkataso muuttuu.
– Palkkatason muutos ei tule ulkoavaruudesta, vaan palkkatasoon vaikuttavat kysyntä ja tarjonta sekä tapa, joilla palkoista neuvotellaan.
Uusitalo kertoo, että monella kurssilla perustulomallia on käytetty esimerkkinä empiirisestä, kontrolloidusta kokeesta.
Suomessa kokeiltiin perustuloa vuosina 2017–2018. Kokeilussa 2 000 iältään 25–58-vuotiasta työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuussa ilman ehtoja tai tarveharkintaa. Kansaneläkelaitoksen perustulokokeilua koskevan loppuraportin mukaan perustuloa saaneiden työllisyys parani kokeilun aikana hieman enemmän kuin vertailuryhmällä.
Vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli. Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla. Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi.
Makrotalouden mallit ottavat huomioon tuloerot
Toinen selkeä muutos on nähtävissä makrotaloustieteen tutkimuksessa ja opetuksessa. Uusitalo arvioi, että vuoden 2009 kansainvälinen finanssikriisi muutti ajattelua. On huomattu, että makrotaloudellisissa malleissa tarvitaan myös rahoitussektori ja niissä pitää ottaa huomioon tuloerot.
Jos makrotalouden mallissa käytetään yhden edustavan kuluttajan näkökulmaa, tuloerojen vaikutusta kulutukseen ei voida ottaa huomioon, koska kuluttajia on mallissa vain yksi. Tuloerojen vaikutus otetaan entistä paremmin huomioon makrotaloutta kuvaavissa malleissa.
Nollakorot tulivat sittenkin
Pitkään jatkuneet nollakorot, valtioiden velkaantuminen ja keskuspankkien elvytys eivät Uusitalon mukaan ole muuttaneet taloustieteen perusteita ja opetusta.
– Muutos on tapahtunut talouspolitiikassa. Joskus luultiin, että korkoja ei voida alentaa nollan alapuolelle, koska tällöin sijoittajilla on aina vaihtoehtona pitää rahat käteisenä. Nyt on opittu, että näinkin voi tapahtua. Korkojen laskulle on kuitenkin joku raja, mikä vähentää keskuspankin mahdollisuuksia harjoittaa elvyttävää rahapolitiikkaa, Uusitalo analysoi.
Yleisessä talouspolitiikassa painottuu sama muutos, kun katsotaan keskuspankkien toiminnan vaikutusta.
– Nykyään tunnustetaan finanssipolitiikan rooli suhdanteiden tasaajana. Nykyisin saatavan lähes reaaliaikaisen tiedon valossa voidaan reagoida nopeammin, mikä on kasvattanut finanssipolitiikan roolia, kun taas rahapolitiikan aseet ovat vähissä.
Entä taloustieteen ja sen opetuksen tulevaisuus? Uusitalo ennustaa vähittäisen muutoksen jatkuvan.
– Taloustieteen opetuksessa tapahtuu evoluutiota, muttei revoluutiota. Empiirisen tutkimuksen rooli vahvistuu. Empiirisen tutkimuksen suurempi painoarvo näkyy jossain vaiheessa myös politiikassa tehtävissä päätöksissä, sitten kun nykyiset taloustieteen opiskelijat päätyvät työmarkkinoille.