Tilastokeskuksen mukaan 88 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2017. Alle 55-vuotiaista internetiä käyttivät lähes kaikki. Älypuhelin oli omassa käytössä 77 prosentilla suomalaisista ja matkapuhelin on suosituin laite netin käyttöön.

Kun netin ja älylaitteiden käyttö lisääntyy, kasvavat myös niihin liittyvät tietoturvariskit. Kokosimme viisi yleisintä netinkäyttäjää koskevaa uhkaa sekä vinkit, miten niiltä voi suojautua.

1. Julkisen langattoman verkon käyttö ilman suojausta

Jos verkkoliikennettä ei ole salattu on sitä yllättävän helppo tutkia. Kuka tahansa voi ladata hetkessä omalle laitteelleen ohjelman, jolla voi napata muiden samassa, julkisessa verkossa olevien koneiden liikenteen. On siis hyvä muistaa, että kaikki salaamaton, mitä tekee netissä, on käytännössä kaikkien samassa langattomassa verkossa olevien käyttäjien nähtävillä.

Näin voit välttää: Jos laitteessasi VPN-sovellus, on kaikki verkkoliikenne salattua eikä kukaan pääse siihen käsiksi. Tällöin ei tarvitse erikseen miettiä, onko selailu turvallista. Ilman VPN-sovellusta surffaillessa kannatta miettiä tarkkaan, mitä verkossa tekee. Jos asioit esimerkiksi verkkopankissa tai annat henkilötietojasi, tarkista, että yhteys on suojattu eli että osoitepalkissa on lukon kuva.

2. Verkkokalastelu

Oletko saanut oudon sähköpostiviestin, joka näyttää olevan pankilta, ja jossa pyydetään pankkitunnuksiasi? Älä missään nimessä vastaa siihen.

Verkkokalastelulla tarkoitetaan luotettavan tahon kuten pankin tai verottajan esittämistä siinä toivossa, että uhri antaisi yksityistä tietoa, jonka avulla rikolliset pääsevät käsiksi tileihin ja rahanarvoisiin yksityistietoihin.

Kyberrikolliset vaanivat erityisesti pankkien asiakkaita valeviesteillä, joissa pyydetään pankin tunnistautumistietoja. Tällaista verkkokalastelua tehdään yleisimmin sähköpostilla tai tekstiviesteillä.

Toinen hyvin suosittu kalastelun muoto on luvata puhelin tai muu tavara eurolla, jolloin henkilö antaa luottokorttitiedot. Kortilta kuitenkin veloitetaan paljon enemmän kuin ilmoitettu summa.

Näin voit välttää: Älä ikinä anna esimerkiksi pankkitunnuksiasi sähköpostitse, pankki ei kysele niitä viestitse. Tutki verkkokaupan luotettavuus, äläkä anna luottokorttitietojasi, jos jokin epäilyttää. Liian hyvältä kuulostavat tarjoukset ovat lähes poikkeuksetta huijauksia.

3. Huonosti suojattu kotiverkko

Montako verkkoon yhdistettyä laitetta sinulla on kotonasi? Laske ainakin puhelimet, tietokoneet, TV:t, pelikonsolit sekä uudet älykkäät kodinkoneet. Monissa suomalaisissa kodeissa voi olla helposti yli kymmenen laitetta kytkettynä verkkoon.

Uusissa älylaitteissa on usein todella heikko tietoturva, koska valmistajat keskittyvät pitämään niihin liittyvät korkeat kustannukset alhaalla. Esimerkiksi älyjääkaappi voi olla yllättäen kodin tietoturvan heikoin lenkki.

Rikolliset voivat tehdä huonosti suojatut laitteet käyttökelvottomiksi, tai käyttää niiden haavoittuvuutta päästäkseen muihin verkossa oleviin laitteisiin, kuten tietokoneisiin käsiksi.

Näin voit välttää: Ennen kuin ostat älylaitteen kotiin, kannattaa etsiä verkosta tietoa niihin mahdollisesti liittyvistä tietoturvauhista. Vaihda myös laitteiden oletussalasanat aina heti, kun otat uuden laitteen käyttöön.

4. Saman salasanan käyttö useassa paikassa

Liian heikot salasanat ja saman salasanan käyttäminen monessa palvelussa ovat suurimpia kuluttajiin liittyviä tietoturvariskejä.

Käytämme yhä useampia verkkopalveluja, joihin pitää luoda oma käyttäjätili. Kovin monen eri salasanan muistaminen on kuitenkin vaikeaa, joten käytämme usein samaa salasanaa monessa palvelussa.

Mitä useampaa palvelua käyttää, sitä todennäköisemmin joku tileistä joutuu tietomurron uhriksi. Jos on käyttänyt samaa sähköposti- ja salasanayhdistelmää monessa palvelussa, voivat ne kaikki olla vaarassa,jos yhteen palveluun murtaudutaan.

Näin voit välttää: Luo jokaiselle käyttämällesi palvelulle oma, riittävän vahva salasana. Salasananhallintaohjelman avulla usean eri salasanan käyttäminen on helppoa ilman, että niitä tarvitsee muistaa.

Jos epäilet, että käyttämiisi palveluihin on murtauduttu, esimerkiksi www.haveibeenpwned.com -palvelussa voi tarkistaa, onko omaan sähköpostiosoitteeseen liitettyihin tileihin murtauduttu.

5. Lasten tietoturva ja yksityisyys

Lasten tietoturvasta huolehtiminen on vanhempien vastuulla. Samoin vanhemman tehtävä on opettaa lapselle verkossa käyttäytymistä, asettaa rajoja ja kertoa, mitä tietoa netissä voi antaa.

On jokaisen vanhemman oma päätös, miten oma lapsi näkyy vanhemman some-kanavissa. Tietoturva-asiantuntijat eivät kuitenkaan suosittele ylenpalttista lapsien kasvokuvien julkaisemista.

Kannattaa miettiä, ketkä kaikki voivat nähdä ja halutessaan tallentaa lasten kuvat.

Jos lapsesta haluaa julkaista kuvia tai videoita, on Facebookia parempi paikka esimerkiksi Instagram Story, koska sieltä materiaali katoaa vuorokauden kuluttua. Sekään ei ole toki aukoton, ja kuvista voi ottaa ruutukaappauksia.

Näin voit välttää: Lapsilukkosovelluksilla voi hallita lasten katsomaa sisältöä ja laitteiden käyttöaikaa, mutta säännöt kannattaa laatia yhdessä lasten kanssa, jolloin he sitoutuvat niihin paremmin.

Vinkit antoi F-Securen tietoturvaviestinnän asiantuntija Tuomas Rantalainen.

Osuuspankin omistaja-asiakkaana suojaat tietokoneesi ja mobiililaitteesi huippuetuhintaan. Tutustu ja lunasta etusi.