Pitkään nukutut aamut ja leppoisat lomapäivät ovat pian historiaa suurimmalle osalle suomalaisista. Samalla kun isät ja äidit suuntaavat takaisin työpaikoilleen, lapset astelevat koulun porteista sisään.

Pohjola Terveyden psykologi Tuomas Grönman sanoo, että muutos lomamoodista arjen tohinaan voi tuntua ikävältä, jos siihen ei ole laskeuduttu pehmeästi loman viimeisellä viikolla.

– Lapsen unirytmi on täysin vanhemmista kiinni. Jos vanhempi päättää, että lapsi menee nukkumaan tiettyyn aikaan, sen pitäisi myös tapahtua. Leikit seis, pelit ja puhelimet pois ja pää tyynyyn hyvissä ajoin. Viimeisellä viikolla ennen koulun alkua aamuheräämisiin on hyvä totutella etukäteen, Grönman ohjeistaa.

Mikä muuttuu, mikä jää?

Arjen, töiden, koulun ja harrastusten alkaminen tarkoittaa muutosta koko perheen arkeen. Tuomas Grönman kehottaa vanhempia juttelemaan lastensa kanssa siitä, mikä arjessa pysyy loman jälkeen ennallaan ja mikä muuttuu.

– Suurin osa aikuisista pitää tietynlaisesta rytmistä ja toistuvista rutiineista. Samat rutiinit tuovat tasapainoa ja turvaa myös lasten elämään. Koulun lisäksi arjessa toistuvat harrastukset ja esimerkiksi perheen yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä, sillä niiden aikana voidaan vaihtaa kuulumisia päivän tapahtumista ja keskustella tulevista.

Grönmanin mukaan puhuminen ja kuulluksi tuleminen ovat lapselle erittäin tärkeitä asioita.

– Vanhemman tehtävänä on toimia lapsen peilinä. Kun lapsi kertoo asiansa, huolensa ja pelkonsa, vanhempi pyrkii löytämään niihin ratkaisun ja etsimään oikeat sanat. Negatiivisista asioista, kuten peloista, jää mieleen voimakas muistijälki. Siksi niihin pitäisikin aina pyrkiä löytämään positiivinen ratkaisu, Grönman toteaa.

Etsi oikea motivaattori

Jos lapsi kokee koulun alkamisen, opiskelun ja läksyjen tekemisen raskaaksi tai vaikeaksi, Tuomas Grönman kehottaa etsimään asian, joka motivoi lasta suoriutumaan tehtävistään.

– Toisille sopiva porkkana on esimerkiksi se, että koulun sujuminen ja läksyistä suoriutuminen mahdollistavat enemmän aikaa itselle mieluisan harrastuksen parissa. Sen, että lapselta vaaditaan koulun suhteen asioita, ei pitäisi olla kauhistus, sillä vaatimukset koko elämää peilaten vain kasvavat iän myötä. Tehtävistä suoriutumiseen voi silti keksiä lasta innostavia motivaattoreita.

Syksyn aluksi monet lapset aloittavat uuden harrastuksen. Siinäkin Grönman kannustaa vanhempia sopimaan lapsen kanssa yhteisistä pelisäännöistä. Lapsi sitoutuu paremmin päätöksen, jota hän on ollut itse tekemässä.

– Yhteen tai kahteen kertaan ei kannata lopettaa, vaikka tuntuisi vähän hankalalta. Kukaan ei ole seppä tai mestari syntyessään. Uusien kaverisuhteiden muodostuminenkin vie aikaa, joten syyskauden mittainen sitoutuminen on vähintäänkin suositeltavaa.

Grönmanin mukaan lapsi tarvitsee arkeensa pyyteettömän rakkauden lisäksi rajoja ja tietynlaista rytmiä.

– Vanhempien on myös hyvä muistaa, että he eivät ole kasvatustehtävässään yksin. Jos omat keinot loppuvat kesken, esimerkiksi koulun kautta on mahdollista saada monenlaisten asiantuntijoiden apua, tukea ja neuvoja.

​

4 vinkkiä vanhemmille – auta lasta palaamaan arkeen

1. Huolehdi, että lapsi nukkuu riittävän pitkät yöunet.

Uni on tärkeää aivojen toiminnalle, sillä se tekee mahdolliseksi uuden oppimisen ja opitun muistiin painumisen.Unen aikana erittyy myös kasvuun tarvittavaa hormonia. Uni on tärkeää myös lapsen tunne-elämän kannalta, sillä unessa lapsi käsittelee vaikeita asioita ja pelkojaan. Alakouluikäisen ja teinin yöunen tarve vaihtelee 9-10 tunnin välillä.

2. Käy lapsen kanssa läpi arjen rytmi ja rutiinit

Esimerkiksi jääkaapin ovessa olevasta kalenterista pienikin lapsi oppii nopeasti, minä viikonpäivinä tapahtuu mitäkin. Omat ja lasten harrastukset ja iltamenot voi kirjata viikkokalenteriin, joka on kaikkien nähtävissä.

3. Tee ruokailuista perheen yhteisiä hetkiä

Yhteinen aamupala ja/tai illallinen ovat hetkiä, jolloin perhe voi vaihtaa kuulumisia ja kertoa päivän tapahtumista. Samalla voit varmistaa, että lapsi syö riittävästi ja monipuolisesti. Muista, että aikuisen käyttäytyminen ja esimerkki vaikuttavat ruokailuilmapiiriin.

4. Ole tukena koulutehtävissä

Osoita kiinnostusta lapsen koulunkäyntiä kohtaan. Kysele koulupäivästä, läksyistä, kavereista, oppiaineista, opettajista jne. Lukujärjestys jääkaapin ovessa on oiva tapa pysyä perillä koulun tapahtumista. Auta lasta tai nuorta kokeisiin valmistautumisessa ja ole yhteydessä opettajaan, jos huomaat, että lapsen koulunkäynti takkuaa.

​