Kun Suomessa tuiskuttaa räntää, Aino Huilajan ja Jerry Ylkäsen pakettiauto halkoo tietä kohti aurinkoista Etelä-Espanjaa. Suomeen pariskunnalla on tarkoitus palata vasta kesän korvilla ja silloinkin ajella kohti Lappia. Tien päällä on nyt oltu reilu 1,5 kuukautta. Sekä Aino että Jerry ovat aina pitäneet matkustelusta ja halu irrottautua oravanpyörästä sai pariskunnan muuttamaan elämäänsä.

– Totutun arjen jättäminen vaati useamman vuoden kypsyttelyn. En kuitenkaan saanut rauhaa ajatukselta, että haluan tehdä elämässäni vielä jotain muutakin kuin mitä olin tehnyt. Lisäksi moderni nomadius kiehtoi meitä molempia, 12 vuotta MTV:lla työskennellyt Aino toteaa.

Siksi koti on tällä hetkellä oranssissa pakettiautossa, jossa on kaikki tarvittava suihkua lukuun ottamatta.

Yöksi tavalliseen pysäköintiruutuun mahtuva paku parkkeerataan sopivaan paikkaan. Aino ja Jerry käyttävät Park4night -sovellusta, josta voi lukea arvioita turvallisista yöpymispaikoista. Sovellukseen on listattu parkkipaikat, piknik-alueet, rekkaparkit ja moottoriteiden levähdysalueet.

–Olen nukkunut reissussa paremmin kuin Suomen-kodissamme. Jerry rakensi autoon tosi hyvän sängyn, Aino kehuu.

Matkavalmistelut veivät aikaa

Matkaan lähteminen vaati monien asioiden hoitamista. Aino ja Jerry kävivät vielä töissä samalla kun rakensivat pakettiautoa reissukuntoon – arki tuntui ravaamiselta rauta- ja puukauppojen välillä. Omaan kotiin oli löydettävä vuokralainen, ja Arska-koiran paperit ja rokotukset oli saatava ajan tasalle. Lisäksi mukaan tulevat tavarat piti valita.

– Olemme tottuneet reissaamaan omaisuus rinkassa, en ole koskaan ollut kolmen matkalaukun kanssa matkustava ihminen. Nytkin tuntuu, että mukana on liikaa kamaa, Aino toteaa.

Aluksi tuntui helpottavalta, että aamuisin edessä oli päivä ilman minuuttiaikataulua. Arki on muuttunut arjeksi kuitenkin myös tien päällä. Töitä tehdään, kun siltä tuntuu: Aino kirjoittaa muun muassa kolumneja, Jerry valokuvaa ja työskentelee etänä omassa tuotantoyhtiössä. Yhdessä nauhoitetaan Van Elämää‍ -podcastia.

Vakuutukset rauhoittavat mieltä

Jotta matkustaa voi rauhallisin mielin, pariskunnan vakuutukset päivitettiin Pohjola Vakuutuksessa‍ ennen matkalle lähtöä.

– Meillä on laaja ‍matkavakuutus matkatavaravakuutuksineen‍. Se on ehdoton, koska mitä tahansa voi tapahtua. Eräällä reissulla makasin viikon Bangkokissa sairaalassa. Jos vakuutusta ei olisi ollut, itselle olisi voinut langeta iso lasku maksettavaksi, Aino muistelee.

Ennen matkalle lähtöä tarkistettiin myös, että koiran vakuutus‍ ‍on voimassa myös ulkomailla. Pakettiautossa on liikennevakuutus ja vapaaehtoinen autovakuutus eli kasko‍. Oman kodin vuokraamisen yhteydessä hankittiin vuokranantajan vakuutus‍.

– En matkustaisi enää ilman vakuutuksia. Minulla on hyviä kokemuksia niiden toimivuudesta, ja korvausasiat ovat aina sujuneet näppärästi ilman byrokratiaa, Aino toteaa.

Budjetointi yläkanttiin

Ennen reissuun lähtöä Aino ja Jerry tekivät raaka-arvion tarvitsemastaan kuukausibudjetista. Tarkoitus oli elää matkalla säästöjen ja satunnaisten tulojen turvin, joita tulee esimerkiksi kirjoitus- ja kuvaustöistä.

– Nyt ajattelemamme tuhannen euron kuukausibudjetti per henkilö kuulostaa luksusbudjetilta, ja olemme pysyneet reilusti sen alapuolella. On kuitenkin hyvä olla rahaa jemmassa. Jos autolle tapahtuu jotain, sen korjaaminen voi maksaa tuhansia euroja, Aino miettii.

Kumpikaan ei syydä rahaa turhuuksiin. Ruokaa kokataan omalla trangialla, eikä ravintolassa syödä joka päivä. Välillä yövytään leirintäalueella, jossa pääsee suihkuun ja saa vaatteita pestyä. Harrastukset ovat ilmaisia: luonnonpuistossa vaeltamista, uimista tai koiran kanssa juoksulenkkeilyä.

Vaikka Aino myöntää, että kuherruskuukausi on yhä menossa, huonojakin päiviä on ollut.

– Sateisina päivinä auto tuntuu tosi pieneltä, kun kaksi aikuista ja koira joutuu kököttämään sisällä. Kaikki kura kulkeutuu ulkoa pakuun ja koko ajan on joko toinen tai jokin tavara tiellä. Kun aurinko paistaa ja on lämmin, ovet ovat auki ja tuntuu siltä, että koko maailma on elintilana, Aino toteaa.

Niin huonoja päiviä ei ole tullut, että pakun nokka olisi käännetty kohti Suomea. Ystäviin ja perheenjäseniin pidetään yhteyttä lähes päivittäin WhatsAppilla.

Kannatti siis uskaltaa hypätä, kun arki tuntui puuduttavalta ja elämä toisti samaa kaavaa.

– Ei kannata liikaa jäädä miettimään, vaan aina kannattaa uskaltaa tehdä uusia asioita. Mikään ei ole lopullista, ja Suomeen voi palata, jos siltä alkaa tuntua. Kun tajuaa, että minkään isonkaan muutoksen ei tarvitse tarkoittaa loppuelämää, se helpottaa päätöksen tekemistä, Aino toteaa.

Lue myös: Aino Huilaja - Tuskin asuisin nyt pakettiautossa