Urajärven kartanon ystävien yhdistys kutsui koululaisryhmiä museovierailulle ensimmäisen kerran keväällä 2024. Tuolloin kartanossa kävi vierailulla oppilaita Asikkalan kouluista yhteensä 217. Tänä keväänä kutsuttiin vierailulle koululaisia Sysmästä, Hartolasta, Padasjoelta sekä Kuhmoisista. Sysmästä, Padasjoelta ja Hartolasta vieraili yhteensä 179 oppilasta kartanolla. Kuhmoisten vierailu toteutetaan syksyllä 2025. Nuorimmat vieraat ovat olleet viidesluokkalaisia ja vanhimmat yläkoululaisia. 

Idea vierailuihin lähti siitä, kun Asikkalan kunta päätti, että paikallisiin kulttuurikohteisiin tutustuminen otetaan osaksi peruskoulujen kulttuurikasvatussunnitelmaa, kertoo Heikki Saarinen Urajärven kartanon ystävistä. Vierailujen toteutukseen tarvittiin rahaa, niinpä Saarinen otti yhteyttä paikalliseen Järvi-Hämeen Osuuspankkiin. Saimme avustusta koululaisten kuljetuskustannuksiin ja pankin aloitteesta kierroksia laajennettiin koko Järvi-Hämeen Osuuspankin toimialueen kouluihin. On tärkeää, että kaikilla oppilailla on tasapuolinen mahdollisuus osallistua, niinpä retket ovat oppilaille maksuttomia. Koululaisten tutustumisvierailujen mahdollistaminen on osa Järvi-Hämeen Osuuspankin vastuullisuustoimia. 

Koululaisten kartanokierroksilla tutustutaan kartanon sisätiloihin, puistoon ja puutarhaan sekä vanhaan esineistöön. Opas Leena Hannulan mukaan maaseudulta kotoisin olevat koululaiset ovat usein hyviä tunnistamaan vanhoja työkaluja ja käyttöesineitä. Vierailun aikana suoritettiin työhönottohaastattelu arpomalla ja jokainen oppilas sai nostaa vuorollaan lapun, josta selvisi mikä on hänen uusi ammattinsa. Oppilaista tuli kartanovierailun aikana torppareita, renkejä, sisäpiikoja, seppiä, taksvärkkiläisiä, räätäleitä, kankureita, suutareita, kalastajia, kylän hevoskuskeja ja keisarillisia hovilaulajia. Onnekkaimat saivat jopa kartanon viimeisten omistajien, aatelisten sisarusten Hugo ja Lily von Heidemanin roolin. Tämä oli hauska tapa tutustua ennenaikaisiin ammatteihin.

Kartanon opas Hanna Saarinen kertoi oppilaille kartanon asukkaista, heidän palvelusväestään sekä siitä, miten heidän palkkansa maksettiin. Oppilaat hämmästelivät kovin, sitä että 1800-luvulla piian palkka oli nykyrahassa kahdeksan euroa vuodessa. -Se riitti hyvin elämiseen, kun piika sai talon puolesta asunnon, vaatekerran ja kengät, kertoo Hanna Saarinen.

Urajärven kartanomuseo on yksi Suomen vanhimpia kartanomuseoita. Museo avattiin yleisölle 1928 kartanon viimeisten yksityisten omistajien, aatelisten sisarusten Hugo ja Lilly von Heidemanin toiveen mukaisesti. Avautuessaan Urajärven kartano oli Suomen ensimmäinen kartanomuseo. Kartanomuseo on avoinna yleisölle kesäkauden juhannuksesta lähtien tiistaista sunnuntaihin koulujen alkamiseen asti. Kauden aikana järjestetään myös paljon erilaisia tapahtumia ja konsertteja. Syys- ja lokakuun viikonlopun kummituskierrokset kertovat kartanon tarinaperinteeseen liittyviä kokemuksia kartanon valkeasta rouvasta ja vähän muustakin. Kannattaa tulla tutustumaan!