Kotimaisen konepajan kilpailuetu on laatu, ja sen takaamiseksi täytyy investoida rohkeasti

Vuonna 2003 Ville Mäenpää aloitti Puristeteos Oy:n toimitusjohtajana. Se oli aikaa, jolloin globalisaatio – Kiina-ilmiöksikin sitä kutsuttiin – alkoi jyllätä kunnolla.

Silloin vuonna 1947 perustettu Puristeteos oli vielä keskittynyt suuren volyymin massatuotteisiin.

– Esimerkiksi telamaton solkia tehtiin 5–8 miljoonaa kappaletta vuodessa, Mäenpää sanoo.

Yhtäkkiä koko maailma oli kaikkien kauppapaikka, ja Kiinasta sai volyymituotteita niin halvalla, ettei Suomessa voinut kilpailla hinnalla.

Jotain piti tehdä, joten Mäenpää ryhtyi hommiin.

Kokonaisuuksia komponenttien sijaan

Ville Mäenpää tajusi, että kotimainen konepaja voisi globalisaatiossa kilpailla järjestelmätoimittajuudella.

Eli jos ennen tehtiin suurella volyymilla yksinkertaisia yksittäisiä tuotteita, nyt tehtäisiin pienemmällä volyymilla monimutkaisia tuotteita ja autettaisiin asiakasta tarpeen vaatiessa myös suunnittelussa.

Voisi sanoa, että jos ennen tehtiin sähkökaapin sarana, nyt konsultoidaan, millaista sähkökaappia asiakas tarvitsee, tehdään koko sähkökaappi ja tarjotaan vielä pullakahvit päälle.

Muutos vaati isoja investointeja‍ uusiin konepajalaitteisiin. Uutta täytyy koko ajan ostaa, jotta pysyy mukana kovassa kilpailussa: 22 vuoden toimitusjohtaja-aikanaan Mäenpää on investoinut 13 miljoonaa euroa koneisiin ja kiinteistöihin.

Se on valtava määrä yritykselle, joka liikevaihto pyörii viiden miljoonaan ympärillä ja tulos sadoissa tuhansissa. Liikevaihto vuonna 2024 oli 7,35 miljoonaa euroa.

Suurena apuna Puristeteokselle on ollut konepajakoneiden maahantuoja ja niiden elinkaaripalveluiden tarjoaja Vossi Group Oy.

Pitää ymmärtää, mitä asiakas tavoittelee

Vossi Group Oy:n toimitusjohtaja Marko Vossi sanoo, että konepajakoneita maahantuovana yrityksenä heidän on pakko tuntea asiakkaan bisnes läpikotaisin.

– Pitää ymmärtää, mitä asiakas tavoittelee, mitkä ovat paremman kasvun ja kannattavuuden esteet sekä mihin heidän liiketoimintaympäristönsä on menossa, Vossi sanoo.

Myös hän on yritysjohtaja toisessa polvessa. Hänen vanhempansa aloittivat maahantuonnin vuonna 1992, ja 2020 Marko Vossi otti firman operatiivisen vetovastuun.

Koneen myyminen asiakkaalle on vasta ensimmäinen askel.

– Meidän liiketoiminnassamme syklit ovat pitkiä. Monesti asiakas päättää vasta useiden vuosien tai jopa vuosikymmenen päästä, oliko investointi hyvä vai ei.  Meidän täytyy pitää tämä mielessä, jotta luottamus säilyy, Vossi sanoo.

Siksi Vossi Group Oy tarjoaa konemyynnin lisäksi esimerkiksi ennakoivia huoltoja, teknistä tukea, vara- ja kulutusosapalvelua ja käyttäjäkoulutusta myymilleen koneille – palvelua koko koneen elinkaaren ajan.

OP rahoittaa konepajoja

Vossi auttaa Mäenpäätä pysymään kartalla, mitä kaikkea uutta markkinoilla on. Mäenpää kun ei jaksa juosta messuilla ihmettelemässä uutuuksia.

Viime vuonna Mäenpää esimerkiksi osti Vossilta kolme uutta konetta. Rahoituksen‍ hän sai OP Yrityspankilta. Mäenpää kehuu, että rahoitusjärjestely oli vaivaton.

– Ei kyselty turhia, vaan kun tilinpäätöksen toimitti, niin homma on sillä selvä.

Myös Vossi Group Oy on OP:n asiakas. Yrityksellä on kansainvälistä toimintaa, ja OP Yrityspankki on ollut siinä hyvä työkalu.

Siellä keskustellaan ihmisten, ei nettisivun kanssa.

– Kaikki tytäryhtiönkin asiat voi hoitaa samalla nettipankkisovelluksella. Suomessa ei kovin montaa pankkia ole, joiden kanssa tällainen onnistuu. Lisäksi kommunikointi OP:n kanssa on hyvää. Siellä keskustellaan ihmisten, ei nettisivun kanssa, Vossi sanoo.

Teollisuus on muuttunut paljon

Metalli tuoksuu hallissa. Haalareihin pukeutuneet, metallipölyn tahrimat miehet paukuttavat peltiä ja hitsaavat. Hydrauliikkalaitteet meluavat taustalla, ja öljylätäköt ovat liukkaita.

Tällainen kuva monelle on pinttynyt mieleen muutamien vuosikymmenien takaa konepajateollisuudesta.

Ennen asiakas halusi koneen, nyt koneen ja automaation.

Todellisuudessa ala on teknologisoitunut ja siistiytynyt erittäin paljon. Laitteet, jotka puhtailla lattioilla seisovat, ovat laajalti robotisoitua ja automatisoitua huipputeknologiaa.

– Paljon sellaista, mitä ennen tehtiin siellä konepajan lattialla, tehdään nykyään tehokkaammin tietokoneohjelmistoilla toimistossa. Ennen asiakas halusi koneen, nyt koneen ja automaation, Vossi sanoo.

Jotta vehkeistä saadaan kaikki irti, tarvitaan taitavaa ohjelmointiosaamista.

– Kone tekee laadun, kunhan se on oikein ohjelmoitu. Ennen saattoi olla seitsemän eri valmistusvaihetta, jotka vaativat 4 eri konetta. Nykyään yhdellä koneella saa automatisoidusti tehtyä kaikki vaiheet eli tuote kerralla valmiiksi, kunhan konetta osaa käyttää, Vossi selittää.

Vähähiilisyys on hyvää bisnestä

Sekä Vossilla että Puristeteoksella on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti, joka osoittaa, että firma täyttää ympäristöstandardin vaatimukset. 

Ympäristötietoisuus ja pieni hiilijalanjälki ovat tehokkuutta, Mäenpää sanoo.

– Tehostetaan toimintaa niin, että saadaan heti sitä laatua, eikä tule skräppiä (eli jätettä). Jos on mahdollisuus ottaa öljytön laite, niin ehdottomasti otan sen, koska se on yleensä energiatehokkaampi, Mäenpää sanoo.

Myös Vossi sanoo, että vastuullisuus on tärkeää.

– Autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään ja vaadimme edustamiltamme valmistajilta ekologisempia koneita ja palveluita. Se on rahoituspuolellakin tärkeää, sillä asiakkaamme saavat edullisempaa rahoitusta ja investointitukea helpommin vastuulliseen hankintaan, Vossi sanoo.

Mäenpää on voittanut ympäristöasioiden vuoksi yhden tarjouskilpailunkin siksi, että Puristeteoksen vaihtoehdossa oli pienempi hiilijalanjälki.

Silti ympäristöarvoihin liittyy edelleen myös korupuhetta, Mäenpää sanoo.

– Alustavassa keskustelussa asiakas voi sanoa, että ”joo, ehdottomasti tehdään hiilettömällä teräksellä”. Mutta kun selviää, että se on 30 prosenttia kalliimpaa, keskustelu loppuu siihen.

Tuotantoa saatu takaisin Suomeen

Suomen konepajateollisuuskin sai osansa 2000-luvun alusta kiihtyneestä globalisaatiosta.

Vossin mukaan suomalaiset suuret päähankkijakonepajat siirsivät etenkin 2000-luvun alkukymmenellä hankintojaan isolla kädellä halpakustannusmaihin, mikä on harmillista.

– Esimerkiksi saksankielisissä maissa on koko ajan luotettu oman maan laatuosaamiseen ja läheiseen alihankkijaverkostoon. Näin Suomessakin pitäisi toimia, koska se olisi meille kilpailuetu. 

Viime vuosina koettu komponenttipula ja geopoliittiset jännitteet ovat kuitenkin nostaneet toimitusvarmuuden merkitystä ja auttaneet palauttamaan tuotantoa Suomeen ja Eurooppaan. Myös kustannuserojen pienentyminen automaation lisääntymisen myötä on parantanut Suomen kilpailukykyä.

Vossi sanoo, että poliitikotkin voisivat auttaa konepajateollisuutta investoimaan enemmän ja näin säilyttämään kilpailukykynsä globaaleilla markkinoilla.

– Esimerkiksi verotukseen liittyvät kannusteet voisivat olla Suomessa paljon aggressiivisempia. Jos vertaa useisiin kilpailijamaihimme EU:ssa ja sen ulkopuolellakin, siellä on tosi paljon erilaisia porkkanoita, ja investointeja uusimpiin teknologioihin on tehty kovalla tahdilla, Vossi sanoo.