Moni ajattelee eläinkolarien olevan satunnaisia onnettomuuksia, joita voi sattua milloin tahansa. Todellisuudessa riski painottuu tiettyihin vuodenaikoihin ja jopa tiettyihin kellonaikoihin. Syksyllä hirvet, peurat ja kauriit liikkuvat tavallista enemmän ravinnon, lisääntymisen ja metsästyskauden vuoksi, mikä kasvattaa törmäysriskiä erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä teillä.

Käytännössä riski eläintörmäysvahinkoon on usein suurimmillaan heti auringonlaskun jälkeen.

Pohjola Vakuutuksen vahinkotilastot osoittavat, että eläintörmäyksiä sattuu eniten vuoden viimeisellä neljänneksellä eli loka-joulukuussa. Vuorokaudenajoista ilta ja yö korostuvat selvästi, sillä yli puolet eläintörmäysvahingoista tapahtuu kello 18:n ja 6:n välillä.

Auringonlaskun jälkeinen tunti on riskialttein

Riski ei kasva vain siksi, että illat pimenevät. Ratkaisevaa on usean tekijän yhtäaikainen vaikutus. 

– Käytännössä riski eläintörmäysvahinkoon on usein suurimmillaan heti auringonlaskun jälkeen. Silloin näkyvyys heikkenee nopeasti, eläimet ovat liikkeellä ja samaan aikaan teillä on paljon työ- ja harrastusliikennettä, muistuttaa Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden ajoneuvovakuuttamisesta vastaava johtaja Atte Erkamo.

Hämärä vaikeuttaa erityisesti tien reunassa liikkuvien eläinten havaitsemista. Sade voi heikentää näkyvyyttä entisestään. Kuljettajan kannattaa siksi hidastaa nopeutta tunnetuilla riista-alueilla ja seurata aktiivisesti tienvarsia.

Asiantuntijat muistuttavat myös yhdestä helposti unohtuvasta asiasta: jos tien yli juoksee yksi eläin, perässä voi tulla toinen tai useampi.

Syksyn eläinkolarit voivat tulla kalliiksi

Eläintörmäysten kokonaismäärät ovat pysyneet viime vuosina melko vakaina, noin 4 800–4 900 vahingossa vuodessa. Silti syksyn aikana näkyy selvä vahinkopiikki erityisesti loka-marraskuussa. Tuolloin peura- ja kauriskolareita tapahtuu runsaasti.

Eläinkolari ei tarkoita aina henkilövahinkoja, mutta korjauslasku voi silti nousta suureksi. Peura- ja kauriskolareissa vahinkojen keskimääräinen korvaussumma on noin 4 800 euroa. Hirvikolareissa keskimääräiset kustannukset nousevat yli 7 700 euroon.

Hirvitörmäykset ovat erityisen vakavia eläimen suuren koon vuoksi.

– Vaikka valtaosa eläinkolareista päättyy pelkkiin ajoneuvovaurioihin, seuraukset voivat olla vakavia etenkin hirvitörmäyksissä. Hirvi on suuri eläin, joka voi törmäystilanteessa osua auton matkustamoon asti, mikä kasvattaa henkilövahinkojen riskiä merkittävästi, Erkamo sanoo.

Missä eläinkolareita tapahtuu eniten?

Eläinkolarien määrissä on huomattavia alueellisia eroja. Peura- ja kaurisvahinkoja sattuu eniten Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa. Hirvikolareiden riski puolestaan korostuu Kainuussa ja Etelä-Savossa.

Kun kaikkia eläintörmäyksiä tarkastellaan yhdessä, korkeimmat vahinkotiheydet löytyvät Lapista, Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Kanta-Hämeestä.

Vaikka valtaosa eläinkolareista päättyy pelkkiin ajoneuvovaurioihin, seuraukset voivat olla vakavia etenkin hirvitörmäyksissä.

Autoilija ei voi täysin poistaa eläinkolarin riskiä, mutta oma toiminta vaikuttaa paljon. Nopeuden sovittaminen olosuhteisiin, tarkkaavaisuus sekä eläinten liikkumisen huomioiminen erityisesti syksyn hämärinä iltoina voivat ratkaista, jääkö kohtaaminen läheltä piti -tilanteeksi vai johtaako se onnettomuuteen.