Vahinkoja sattuu, ja sitä varten hankitaan vakuutuksia. Korvausta hakiessa vahingosta tulee kuitenkin antaa paikkansapitävät tiedot eli kertoa, mitä on oikeasti tapahtunut ja millaisia kuluja vahingosta on seurannut.

Jos yrittää tahallaan erehdyttää vakuutusyhtiötä esimerkiksi liioittelemalla vahinkoa, keksimällä vahingon tai jopa aiheuttamalla sellaisen itse, saattaa syyllistyä vakuutuspetokseen, jolla voi olla vakavat seuraukset.

Usein vakuutushuijarin vapaaehtoiset vakuutukset irtisanotaan. Jos tapaus etenee poliisitutkintaan, tekijä voi joutua lopulta maksamaan selvittelykuluja ja sakkoja tai hänet voidaan pahimmillaan jopa tuomita vankeuteen.

– Lisäksi huijauksesta tulee merkintä finanssialan yhteiseen väärinkäytösrekisteriin, minkä seurauksena tekijä ei todennäköisesti saa vapaaehtoisia vakuutuksia mistään yhtiöstä, kertoo Ossi Huovila Pohjola Vakuutuksen tutkintapalveluista.

Mitä vakuutuksia huijauksissa yritetään hyödyntää? 

Omaisuus-, auto- ja henkilövakuutuksiin kohdistuvat huijausyritykset työllistävät Pohjola Vakuutuksen Tutkintapalveluita.

– Auto yritetään ehkä saada tahallisesti lunastukseen tai vahingoittuneista matkatavaroista haetaan korvausta, vaikka vahinko on sattunut jo ennen matkaa, Huovila kuvailee esimerkkejä.

Tyypillisintä on suurennella tai liioitella vahingon määrää.

Sairauskulu- ja matkavakuutuksissa yritetään vilppejä esimerkiksi niin, että jokin kulu ilmoitetaan moneen kertaan tai yritetään käyttää tekaistuja kuitteja.

–  Lääkärissä ei ole ehkä edes käyty, vaikka korvausta haetaan.

Millainen on tyypillinen huijausyritys?

Huijausyritykset voivat olla mitä vain kännykän lasin väitetystä rikkoutumisesta tuhopolttoihin. Tyypillisintä on kuitenkin suurennella tai liioitella vahingon määrää.

Jotain on mahdollisesti oikeastikin varastettu, mutta vahinkolistaan lisätään vaikkapa kannettava tietokone tai järjestelmäkamera.

Autovahingoissa pyritään ehkä lisäämään maksettavaksi vahinkoon liittymätön vahinko tai vika.

Miksi ihmiset tekevät vakuutuspetoksia?

Kiusaus vilppiin saattaa olla seurausta taloudellisista vaikeuksista: ihminen ei ehkä selviydy arjen kuluista, kuten lainanlyhennyksistä.

– Joku saattaa perustella itselleen huijauksen sillä, että on maksanut vuosia kalliita vakuutusmaksuja ja voi nyt ottaa vähän takaisin, Huovila toteaa.

Miten vakuutusvilppejä torjutaan?

Asiantuntijat pystyvät haarukoimaan tehokkaasti viitteitä vakuutuspetoksesta analytiikan avulla. Tekoälystäkin on yhä enemmän hyötyä.

– Epäilyksiä herättää esimerkiksi, jos vahinko, tapahtumankulku tai ajankohta ei kuulosta uskottavalta tai siinä on muuta epäjohdonmukaisuutta, joka tulee ilmi vahinkoilmoituksesta, Huovila kertoo.

Entä jos vakuutusyhtiöllä herää epäily petosyrityksestä?

Jos vilppiä epäillään, vakuutusyhtiö alkaa selvittämään asiaa. Jos lopulta osoittautuu, että vahinko on huijaus, korvauksia ei makseta.

– Tällaisessa tilanteessa asiakassuhde yleensä päätetään vapaaehtoisissa vakuutuksissa. Lisäksi vilpistä tehdään todennäköisesti tutkintapyyntö poliisille, Huovila painottaa.

Väärinkäytöksiin tulee puuttua, sillä vilpillisin perustein maksetut korvaukset vaikuttavat rehellistenkin asiakkaiden vakuutusmaksuihin.

– Lisäksi yhteiskuntavastuun näkökulmasta epärehellisesti toimivat yritykset vaikeuttavat rehellisten yritysten toimintaedellytyksiä, Huovila lisää.