Kuninkaallisen Nukketeatterin toiminnan ytimessä ovat teatterintekijät Hannu Räisä ja Antti Kemppainen. Nukkemestari Hannu Räisä työskenteli 1990-luvun lopulla Tukholman Marionetteaternissa, missä monet hänen kollegoistaan olivat kouluttautuneet Kuninkaallisessa Teatterikorkeakoulussa tai Taideakatemiassa. Kokemus jätti jälkensä, sillä Suomeen palattuaan ja omaa teatteria perustaessaan Räisä nimesi sen Kuninkaalliseksi Nukketeatteriksi.

Työskentely on tiivistä, sillä ideointi ja valmistelut hoituvat usein kahdestaan. Teatterinjohtaja ja näyttelijä Antti Kemppainen vastaa tuotantojen käsikirjoituksesta ja projektihakemuksista. Nukkemestari ja teatterinjohtaja Hannu Räisä vastaa puolestaan esitysten lavastesuunnittelusta ja nukkejen rakentamisesta. Hän rakentaa nuket itse puusta taidolla, jota harva suomalainen nukketeatterintekijä hallitsee.

Jokainen uuden tuotannon valmistelu kerää kuitenkin ympärilleen oman moniammatillisen työryhmän. Mukana on musiikin säveltäjiä, puvustajia, graafikoita, usein taidekasvattaja sekä ajoittain myös kulttuurituottajaopiskelijoita.

Nukkemestari Hannu Räisä katsoo omatekemäänsä puista nukkea Poika ja korppi -esityksen lavasteissa.
Kuvassa Hannu Räisä ja hänen omatekemä nukke Poika ja korppi -esityksen lavasteissa.

Taidekokemus kuuluu kaikille

Kuninkaallisen Nukketeatterin toiminnan ytimessä on ajatus, että taide itsessään on lapselle pedagoginen kokemus. Esitysten sisältö muotoillaan aina kohderyhmän tarpeiden mukaan: esimerkiksi Tiitiäinen-esityksessä harjoitellaan kirjaimia, kun taas Poika ja korppi käsittelee sodan keskellä elävän lapsen arkea ja herättää keskustelua ystävyydestä, empatiasta ja maailman tapahtumista.

– Haluamme innostaa ja kannustaa lapsia. Taide voi herättää uusia ajatuksia ja keskustelua. Pienemmillä paikkakunnilla teatterin kokeminen ei myöskään ole aina itsestäänselvyys, joten koemme työmme tärkeäksi tästäkin syystä, Hannu Räisä kertoo.

Vuosikymmenen mittainen ohjelmisto ja laaja yhteistyö kansainvälisesti

Kuninkaallisen Nukketeatterin ohjelmisto muotoutuu kohderyhmän ja ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Esitykset ovat saaneet innostunutta palautetta myös ulkomailla, ja niitä on esitetty muun muassa Intiassa, Keniassa ja Egyptissä. Esityksistä esimerkiksi vuodesta 2018 asti mukana ollut tuotanto Poika ja korppi taipuu niin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi kuin jopa swahiliksi.

– Ohjelmistomme elää ja uudistuu, mutta suosituimmat esitykset voivat pysyä mukana jopa kymmenen vuotta, kertoo Antti Kemppainen.

Kuvassa pimeä liikuntasali, jonka seinustalla Poika ja korppi -nukketeatteriesityksen lavasteet. Lavalla esiintymässä Antti Kemppainen ja Hannu Räisä.
Poika ja korppi -esitys tammikuussa 2026, kuvassa Antti Kemppainen ja Hannu Räisä.

Kaikki kantahämäläiset lapset teatterin äärelle

Kuninkaallinen Nukketeatteri tekee tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa. Lukuvuonna 2025–2026 Suomen Kulttuurirahaston tuella järjestetään laaja koulukiertue, jonka tavoitteena on tavoittaa kaikki Kanta-Hämeen alakoulut. Myös OP Häme on ollut lahjoituksella mukana mahdollistamassa koulukiertuetta. Maaliskuun loppuun mennessä Kuninkaallinen Nukketeatteri on vieraillut jo 41 eri koulussa, ja esityksiä pidetty yhteensä 80.

Esitykset ovat saaneet erityisen hyvää palautetta sekä lapsilta että koulujen henkilökunnalta. Esitykset jäävät elämään lasten mieliin ja herättävät heti ajatuksia. Tämä on juuri sitä, mitä taiteelta toivotaan.


Meillä on jotain yhteistä

Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteinen asiamme. OP Häme haluaa pitää huolta, että hämäläiset lapset ja nuoret voivat hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Niinpä tuemme nuorison hyvinvointia monin eri tavoin, esimerkiksi tekemiemme lahjoitusten avulla.