Metsän keskeltä löytyy näyttämö, jollaista ei tule vastaan ihan joka kesäteatterissa. Hollolassa, Heinsuon suppanäyttämöllä teatteria tehdään jääkauden muovaamassa supassa, paikassa, jossa luonto ei ole vain taustaa vaan osa koko esityksen tunnelmaa.

Pesäteatterissa kesäduunarin työpäivä ei ala toimistosta. Se alkaa siitä, että opastekyltit ovat oikeilla paikoillaan ja puitteet ovat valmiina yleisölle. Ennen kuin näyttelijät astuvat lavalle, moni pieni asia on jo pitänyt saada toimimaan.

Tänä kesänä tätä kokonaisuutta ovat mukana rakentamassa Veera Rakkolainen, Eevi Salminen ja Enni Pakarinen. He työskentelevät Pesäteatterissa Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjan kautta. Tällä kampanjalla OP Häme tukee nuorten työllistymistä paikallisiin yhdistyksiin.

Kesäteatteri muutti uuteen kotipesään

Pesäteatteri tunnettiin aiemmin nimellä Pesäkallion kesäteatteri. Teatteri muutti kesällä 2025 Hollolaan, ja uusi koti löytyi Heinsuon suppanäyttämöltä. Muuton myötä myös teatterin nimi vaihtui, ja vuodesta 2026 alkaen se tunnetaan nimellä Pesäteatteri.

Muutto ei ollut pieni ponnistus. Uuteen kotipesään rakennettiin puurakenteinen nouseva katsomo, joka istuu luonnon muovaamaan suppaan. Näyttämö sijaitsee supan pohjalla niin, että ympäröivä puusto ja paikan ainutlaatuisuus ovat säilyneet.

Teatterin vastaava tuottaja Jenni Saario kuvailee, että muutto oli yhdistyksen jäsenille erittäin palkitseva, mutta myös raskas. Juuri siksi kesäduunarit ovat yhdistykselle tärkeä voimavara: he eivät ole vain lisäkäsiä, vaan osa sitä porukkaa, joka mahdollistaa teatterikesän onnistumisen.

Jenni Saario iloitsee kesätyöntekijöiden tuomasta avusta ja fiiliksesta kesän teatteriprojektiin.

Ei ihan tavallinen kesätyö

Nuorten työtehtävät Pesäteatterissa ovat monipuolisia. He ovat laittaneet paikkoja kuntoon näytöksiä varten, huolehtineet esitteistä ja kylteistä sekä opastaneet ja auttaneet asiakkaita. Työtä he kuvaavat talkoohenkiseksi: tehdään sitä, mitä juuri sillä hetkellä tarvitaan.

Salminen kertoo hakeneensa juuri tätä kesätyöpaikkaa, koska se vaikutti erilaiselta kuin moni muu kesätyö. Häntä innosti ajatus siitä, että työssä pääsee ulos ja erilaisiin maisemiin kuin esimerkiksi kaupan alalla. Rakkolaista työpaikka houkutteli, koska teatteri kiinnostaa häntä jo ennestään. Pakarinen puolestaan mainitsee musiikin ja monipuoliset työtehtävät syiksi, jotka tekivät paikasta kiinnostavan.

Ja erilainen tämä työpaikka todella on. Kun työympäristönä on suppanäyttämö, jota ympäröi kesäteatterin oma rytmi, voi olla melko varma, että jokainen työpäivä on uniikki. Kaikki tehtävät kietoutuvat tavalla tai toisella siihen hetkeen, jolloin yleisö saapuu paikalle ja esitys voi alkaa.

Ensimmäinen työpaikka voi avata monta ovea

Nuoret puhuvat työnhausta suoraan. Rakkolainen pohtii, että moniin paikkoihin on paljon hakijoita, joten joukosta erottuminen on tärkeää. Salminen nostaa esiin, että nuorena työnhaku voi olla haastavaa, koska ikä rajaa vaihtoehtoja ja nuorta hakijaa ei aina välttämättä oteta yhtä vakavasti. Pakarinen taas kertoo, että työpaikkailmoituksia pitää katsoa huolellisesti ja yrittää löytää tapa erottua muista.

Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjan merkitys näkyy juuri tässä. Se avaa ovia nuorille, joilla ei vielä ole pitkää työkokemusta, mutta joilla on halua oppia, tehdä ja olla mukana. Monelle ensimmäinen palkka on myös ensimmäinen oma kokemus siitä, miten työllä voi suunnitella tulevaa.  Samalla kampanja tukee paikallisia yhdistyksiä, joiden toiminta rakentuu usein sitoutuneiden ihmisten ja yhteisen tekemisen varaan.

Heti tuli sellainen yhteisöllinen fiilis

Yksi vahvimmista asioista nuorten puheissa on vastaanotto työporukkaan. Rakkolainen kertoo, että hänet otettiin lämpimästi vastaan ja heti osaksi porukkaa. Salminen kuvaa ilmapiiriä lämpimäksi, ja Pakarinen sanoo, että heti tuli yhteisöllinen fiilis: kaikki ovat samaa jengiä.

Kesäteatterissa yhteisöllisyys ei ole koristeellinen sana, vaan arjen tapa toimia. Esitys syntyy esiintyjien, taustajoukkojen, vapaaehtoisten ja työntekijöiden yhteistyöstä, jossa jokaisen panoksella on merkitystä.

Työnjako käynnissä illan näytöstä varten. Kuvassa kesätyöntekijät Veera Rakkolainen, Eevi Salminen ja Enni Pakarinen sekä Pesäteatterin vastaava tuottaja Jenni Salmio.

Työssä oppii enemmän kuin yksittäisiä tehtäviä

Kun nuorilta kysytään, mitä he ovat oppineet, vastaukset kertovat työelämätaidoista. Rakkolainen kertoo oppineensa paljon siitä, miten asiat saa tehtyä sujuvasti. Salminen nostaa esiin tiimityön ja sen, miten tehtäviä jaetaan yhdessä. Pakarinen kertoo oppineensa työnjakoa ja paljon ylipäätään teatterin toiminnasta.

Haastavinta työssä on ollut asiakkaiden vaikeisiin kysymyksiin vastaaminen. Se on monelle ensimmäisissä työpaikoissa tuttu tilanne: kaikkea ei voi tietää etukäteen, mutta tilanteessa pitää silti kuunnella, pysyä rauhallisena ja auttaa parhaansa mukaan. Juuri nämä hetket tekevät kesätyöstä arvokasta. Ne opettavat asioita, joita ei voi harjoitella samalla tavalla koulussa: ihmisten kohtaamista, oma-aloitteisuutta, vastuunkantoa ja sitä, miten yhteinen työ saadaan sujumaan.

Kesätyöpalkka voi olla askel tulevaan

Kesätyön palkka ei ole nuorille pelkästään kesän käyttörahaa. Rakkolainen aikoo esimerkiksi säästää vanhojentanssipukuun ja mahdollisesti tulevia opintoja varten. Salminen kertoo aikovansa sijoittaa rahastoihin, kun taas Pakarinen aikoo laittaa suurimman osan palkastaan säästöön.

Suunnitellussa rahankäytössä näkyy harkinta ja tulevaisuuteen katsominen. Kesätyö voi olla ensimmäinen askel oman talouden suunnitteluun: palkka konkretisoi sen, että omalla työllä voi rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Eevi Salminen, Enni Pakarinen ja Veera Rakkolainen nauttivat kesäteatterin monipuolisista työtehtävistä.

Teatterin katsomosta näkee pitkälle

Nuorten omat kiinnostuksenkohteet sopivat hyvin ympäristöön, jossa he kesänsä viettävät. Rakkolainen harrastaa pianonsoittoa, laulua, tanssia ja teatteria, ja häntä kiinnostavat musiikin ja näyttämötaiteen alat. Salminen lukee, kirjoittaa runoutta, tekee käsitöitä ja haaveilee lukion jälkeen yliopisto-opinnoista biolääketieteen parissa. Pakarinen soittaa sähkökitaraa, käy kuntosalilla ja aikoo panostaa tuleviin lukio-opintoihin.

Pesäteatterin kesässä nämä erilaiset kiinnostukset kohtaavat paikan, jossa kulttuuri, yhteisö ja työelämäkokemus kulkevat rinnakkain. Yhdelle työ voi vahvistaa ajatusta omasta tulevaisuuden suunnasta. Toiselle se voi olla turvallinen ensimmäinen askel työelämään. Kolmannelle se voi olla kesä, josta jää mieleen hyvä porukka ja tunne siitä, että oma apu oli tarpeen.

Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanja on enemmän kuin kesätyöpaikkojen mahdollistaja. Ensimmäisten kesätyökokemusten kautta nuorilla on mahdollisuus tulla mukaan, oppia ja huomata, että omalla tekemisellä on merkitystä.

Hollolan suppanäyttämöllä kesätyö ei jää piiloon kulisseihin. Kun yleisö istahtaa katsomoon ja Uskottu mies – Viktor Kärppä alkaa, näkyy myös nuorten kädenjälki siinä hetkessä.

Tutustu lisää Kesäduuni OP:n piikkiin kampanjaan verkkosivuiltamme op.fi/hame: Kesäduuni OPn piikkiin I OP Häme | OP