Lesken ja toissijaisten perillisten oikeuksista säädetään perintökaaressa. Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä, perii leski ensiksi kuolleen puolison. Leskellä ei kuitenkaan ole täyttä määräysvaltaa puolisolta perimäänsä omaisuuteen ilman testamenttia.

Tässä artikkelissa käsittelen lesken perintöoikeutta, lesken ja toissijaisten perillisten suhdetta sekä testamentin laatimisen merkitystä lapsettoman avioparin osalta.

Keitä ovat toissijaiset perilliset?

Toissijaisilla perillisillä tarkoitetaan ensiksi kuolleen aviopuolison perillisiä, joiden perintöoikeus on lykätty lesken kuolemaan. Toissijaisia perillisiä ovat ensisijaisesti ensiksi kuolleen puolison isä ja äiti. Heidän jälkeensä perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison veli tai sisar tai näiden jälkeläinen.

Toissijaiset perilliset ovat siis ensiksi kuolleen puolison perillisiä, mutta he ovat vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Tästä huolimatta toissijaiset perilliset on kuitenkin lain mukaan kutsuttava ensiksi kuolleen puolison perunkirjoitukseen.

Suomessa perintökaaren säännökset määrittelevät, miten omaisuus jaetaan ilman testamenttia. Jos lapseton ensiksi kuollut puoliso ei ole laatinut testamenttia, hänen toissijaiset perillisensä saavat pääsääntöisesti puolet eloonjääneen puolison (lesken) jäämistöstä lesken kuoltua. Toinen puoliosuus lesken kuolinpesästä jaetaan lesken omien lakimääräisten perillisten kesken.

Toissijaiset perilliset voivat vaatia ensiksi kuolleen puolison pesän jakoa vasta lesken kuoleman jälkeen. Toissijaisilla perillisillä ei ole lakiosaoikeutta toisin kuin vainajan rintaperillisillä ja heidän perintöoikeutensa voi jäädä kokonaan toteutumatta aviopuolisoiden laatiman testamentin vuoksi.

Mitkä ovat toissijaisten perillisten oikeudet? 

Toissijaisilla perillisillä on aina käytössä testamentin moiteoikeus. He voivat moittia testamenttia oikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat saaneet testamentista todisteellisesti tiedon.

Toissijaiset perilliset voivat moittia ensiksi kuolleen puolison tekemää testamenttia perintökaaren 13 luvussa säädetyillä testamentin pätemättömyysperusteilla, joita ovat muun muassa se, että testamentin tekijä on pakotettu laatimaan testamentti tai testamentin tekijä on ollut kykenemätön laatimaan testamentin esimerkiksi muistisairautensa vuoksi.

Kuvassa juristi Melody Kyyrö, OP Häme
Melody Kyyrö on OP Hämeen juristi.

Joskus lapseton aviopuoliso ei kuitenkaan halua, että toissijaiset perilliset perivät häneltä mitään. Tällöin on hyvin tärkeää, että lapseton aviopari laatii testamentin, jolla varmistetaan omaisuuden jakautuminen heidän haluamallansa tavalla.

Keskinäisellä testamentilla voidaan esimerkiksi määrätä, että eloonjäänyt puoliso perii koko ensiksi kuolleen puolison omaisuuden ilman määräystä siitä, miten omaisuus jaetaan lesken kuoleman jälkeen. Jos keskinäinen testamentti annetaan todisteellisesti tiedoksi toissijaisille perillisille heti lesken kuoleman jälkeen ja he hyväksyvät testamentin, he eivät ole enää lesken kuolinpesän osakkaita.

Tällaisessa tilanteessa leski saa kaiken ensiksi kuolleen puolison omaisuuden täysin omistusoikeuksin, jolloin hän voi lahjoittaa perimäänsä omaisuutta tai tehdä kyseisestä omaisuudesta kokonaan uuden testamentin. Lesken kuoleman jälkeen omaisuus menee lesken omille lakimääräisille perillisille, ellei leski ole testamentillaan toisin määrännyt.

Laatimalla keskinäisen testamentin aviopuolisot voivat myös toissijaismääräyksellä määrätä heidän omaisuutensa menevän lesken jälkeen joillekin muille henkilöille kuin toissijaisille perillisille.

Tällöin leski voi ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen tehdä uuden testamentin vain omasta omaisuudestaan. Tämä tarkoittaa, että ensin kuolleen puolison kuolinpesään kuuluvaan osuuteen on sovellettava ensiksi kuolleen puolison testamentin säännöksiä esimerkiksi toissijaissaajaa koskien.

Lapsettomalla avioparilla on perintösuunnittelussaan paljon erilaisia vaihtoehtoja. Perintösuunnittelun voi aloittaa miettimällä sitä, mikä on oma tahtotila omaisuuden jakaantumisen osalta.

Testamentin laatimisessa kannattaa käyttää hyväksi asiaan perehtyneen juristin palveluja, jotta saadaan aikaan osapuolten tahdon mukainen lopputulos.

Jos testamentin laatiminen kiinnostaa, otathan yhteyttä Hämeen Osuuspankin Lakipalveluihin. Ajanvarauksen voit tehdä meille soittamalla ajanvarausnumeroihimme 010 254 9160, 010 256 7302 tai 010 256 9146. Toimeksiannosta veloitetaan palveluhinnaston mukainen palkkio, jonka maksamiseen voidaan käyttää kertyneitä OP-bonuksia.