Oletko koskaan miettinyt, kuka hoitaa asioitasi, jos toimintakykysi laskee tilapäisesti tai pysyvästi? Edunvalvontavaltakirja tuo turvaa tulevaan.

Mikä edunvalvontavaltakirja on?

Edunvalvontavaltakirjalla voit määrätä luotetun henkilön hoitamaan asioitasi tulevaisuudessa, mikäli menetät toimintakykysi tilapäisesti taikka pysyvästi. Edunvalvontavaltakirjalla annettava edunvalvontavaltuutus on holhoustoimilain mukaiseen edunvalvontaan verrattuna joustavampi ja yksinkertaisempi menettely. Edunvalvontavaltakirjaan nimetyn edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse esimerkiksi pyytää Digi- ja väestötietoviraston lupaa tiettyihin oikeustoimiin eikä toimittaa vuosittaista tiliä, ellei valtakirjassa niin nimenomaisesti määrätä. Valtakirjan avulla myös valtuuttajan tahto toteutuu mahdollisimman täysimääräisesti, koska valtuuttaja itse nimeää hänen asioitaan hoitavan henkilön ja määrittelee valtuutuksen sisällön.

Kenen kannattaa tehdä edunvalvontavaltakirja?

Edunvalvontavaltakirjan tekeminen liitetään usein ikääntyneisiin ihmisiin, vaikka todellisuudessa se koskettaa kaikkia täysi-ikäisiä henkilöitä. Kun ihminen täyttää 18 vuotta, hänellä ei ole enää virallista huoltajaa, joka voisi hänen asioitaan hoitaa, mikäli siihen ei itse tilapäisesti taikka pysyvästi kykene. Tämän vuoksi jokaisen täysi-ikäisen henkilön olisi hyvä laatia edunvalvontavaltakirja.

Sairaus tai tapaturma voi kohdata ketä tahansa ja milloin tahansa. Valtakirjan laatiminen edellyttää oikeustoimikelpoisuutta, eli kykyä ymmärtää asiakirjan merkitys ja sen seuraukset. Siksi sen tekemistä ei kannata lykätä liian pitkälle tulevaisuuteen.

Kenet nimetä valtuutetuksi?

Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa yksi tärkeimpiä asioita on miettiä, kenet haluaa nimetä valtuutetuksi. Valtuutetuksi kannattaa nimetä sellainen henkilö, jolle luottaa omien asioiden hoidon. Valtuutettu voi olla esimerkiksi sukulainen tai ystävä.

Ensisijaisen valtuutetun lisäksi valtakirjalle voidaan nimetä vara- ja toissijaisia valtuutettuja, jotka ottavat tehtävän hoitaakseen siinä tilanteessa, että ensisijainen valtuutettu on tilapäisesti taikka pysyvästi estynyt hoitamaan tehtävää. Vahvasti suositeltavaa on myös nimetä esteetön varavaltuutettu niiden tilanteiden varalle, joissa muut nimetyt valtuutetut ovat eturistiriidan vuoksi esteellisiä valtuuttajaa edustamaan.

Mihin asioihin valtuutetaan?

Edunvalvontavaltakirjassa valtuuttaja määrittelee sen, mitä asioita valtuutettu voi valtakirjan nojalla hoitaa. Yleisvaltuutuksen nojalla valtuutettu pystyy hoitamaan omaisuutta koskevia ja muita taloudellisia asioita sekä henkilöä koskevia asioita. Vaihtoehtoisesti edunvalvontavaltuutettu voidaan valtuuttaa vain tietyn asian tai omaisuuden hoitamiseen.

Edunvalvontavaltakirjaa tehdessä on hyvä huomioida, että nimetty valtuutettu ei saa määrätä kiinteästä omaisuudesta taikka lahjoittaa valtuuttajan varallisuutta, ellei valtakirjassa ole tästä nimenomaista mainintaa. Yleisvaltuutuskaan ei siten automaattisesti kata kaikkia mahdollisia oikeustoimia. Tämän vuoksi on suositeltavaa harkita huolellisesti, millaisia valtuuksia valtuutetulle halutaan antaa, ottaen huomioon oma varallisuustilanne ja tulevaisuuden tarpeet. Edunvalvontavaltakirjaan otetuilla määräyksillä on mahdollista toteuttaa myös perintösuunnittelua.

Miten valtuutus tulee voimaan?

Edunvalvontavaltuutus on mahdollista saattaa voimaan vasta sitten, kun valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltavaltuutuksen vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto, jonne valtuutettu toimittaa alkuperäisen valtakirjan ja lääkärinlausunnon. Valtakirjaa ei ole mahdollista käyttää ennen sen vahvistamista.

Onko edunvalvontavaltakirjaa tarpeen päivittää?

Mikäli edunvalvontavaltakirjan teosta on kulunut jo pitkä aika, kannattaa valtakirja lukea läpi ja tarkastella, vastaako se edelleen omaa tahtoa. Edunvalvontavaltakirjaa voi muuttaa niin kauan kuin itse vielä ymmärtää asiakirjan merkityksen ja sen seuraukset. Käytännössä muutokset tehdään laatimalla uusi edunvalvontavaltakirja, sillä myös muutoksia koskevat lain ankarat muotovaatimukset.

Edunvalvontavaltuutuksesta annettuun lakiin tuli muutoksia 1.5.2026. Muutokset koskevat tavanomaisia lahjoja, valtuutetun esteellisyyttä ja kiinteistöjä koskevia oikeustoimia. Ennen lakimuutoksia laaditut edunvalvontavaltakirjat ovat edelleen päteviä. Mikäli kuitenkin halutaan hyödyntää esimerkiksi valtuutetun mahdollisuus antaa tavanomaisia lahjoituksia lapsille ja lastenlapsille, voi olla tarpeen päivittää edunvalvontavaltakirjaa.

Mikäli edunvalvontavaltakirjan teko taikka päivittäminen on sinulle ajankohtaista, pankkimme juristit auttavat mielellään. Toimeksiannosta veloitetaan hinnastomme mukainen palkkio, jonka maksamiseen voi käyttää kertyneitä OP-bonuksia.