OP Pohjolan huhtikuussa julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2026 ja 1,5 prosenttia vuonna 2027. Vuoden 2026 ennustetta laskettiin aiemmasta Lähi-idän sodan seurauksena, vaikka talous alkoi toipua jo viime vuoden lopulla alkuvuoden notkahduksesta. Tämän vuoden tammi–maaliskuun tiedot puoltavat elpymisen jatkumista, mutta geopoliittinen epävarmuus hidastaa kehitystä.

Kulutus elpyy harkiten, ja asiakasymmärrys korostuu

Yksi keskeinen syy verkkaiseen kasvuun on kotitalouksien varovaisuus. Vaikka käytettävissä olevat tulot kasvavat, säästämisaste nousee vuoden aikana tilapäisesti ja pysyy pidemmän aikavälin keskiarvoa korkeammalla. Yksityinen kulutus kasvaa vuonna 2026 maltillisesti tulojen tahdissa ja nopeutuu vasta vuonna 2027.

Lähi-idän sodan vaikutukset heijastuvat kulutukseen erityisesti inflaation ja epävarmuuden kautta. Vaikka öljyn hinnan nousu nostaa hintapaineita tilapäisesti, OP Pohjolan ennuste perustuu oletukseen, että öljyn hinta maltillistuu muutaman kuukauden jälkeen ja painuu kesään mennessä noin 70 dollariin barrelilta. Toistaiseksi esimerkiksi maksukorttidata ei viittaa siihen, että kuluttajat olisivat merkittävästi muuttaneet kulutuskäyttäytymistään.

Yrityksille tämä tarkoittaa, että kysyntä ei romahda, mutta nopeaa piristystä ei ole luvassa. Menestyminen perustuu volyymin sijaan kykyyn osoittaa tuotteiden ja palveluiden arvo. Asiakasymmärrys ja selkeä arvolupaus korostuvat entisestään.

Kustannuskilpailukyvystä keskeinen menestystekijä

Inflaation kiihtyminen jää ennusteen mukaan tilapäiseksi, mutta yritysten kustannusrakenne on muuttunut pysyvämmin. Kilpailu käydään yhä useammin tuottavuudessa ja kustannustehokkuudessa. Yritykset, jotka eivät ole sopeuttaneet kulurakennettaan uuteen tilanteeseen, voivat ajautua ahtaalle.

Yritysten hinnoittelua ei voida enää perustella pelkällä kustannusten nousulla, sillä asiakkaat odottavat läpinäkyvyyttä ja vastinetta rahalle. Tämä korostaa tarvetta tunnistaa, mistä kustannukset syntyvät ja mitkä panostukset tukevat kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Kuvassa OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Epävarmuudesta on tullut uusi normaali

Reijo Heiskasen mukaan Lähi-idän sota seurauksineen heikentää väistämättä Suomen talouskehitystä, mutta talous selviää toistaiseksi lyhytaikaisesta öljynhintapiikistä ja epävarmuuden noususta kolhulla. Riskit kasvavat kuitenkin nopeasti, jos kriisi pitkittyy tai kärjistyy.

Geopoliittiset jännitteet, kaupan esteet ja globalisaation murros muovaavat maailmantaloutta pysyvästi. Yritysten on varauduttava useisiin skenaarioihin: päätöksiä ei voi rakentaa yhden näkymän varaan, vaan liiketoiminnan on kestettävä myös odottamattomia muutoksia kysynnässä, kustannuksissa ja toimitusketjuissa.

Investointeja tehdään, mutta ilman buumia

Yritysten investointien odotetaan lisääntyvän, erityisesti julkisten hankintojen vetämänä. Myös yksityiset investoinnit kääntyvät kasvuun, vaikka asuinrakennusinvestointien elpyminen jää muuta taloutta vaisummaksi. Investointipäätökset etenevät harkiten, ja painotus on tuottavuudessa ja pitkän aikavälin kilpailukyvyssä – ei nopeassa laajentumisessa.

Vuonna 2027 yksityisten investointien elpyminen vahvistuu, mutta julkiset investoinnit eivät enää kasva nykyiseltä tasoltaan.

Sopeutumisen ja valmistautumisen vuosi

Reijo Heiskasen viesti yrittäjille on selkeä: vuosi 2026 ei ole kriisivuosi, mutta se ei myöskään tarjoa helppoja kasvupolkuja. Talouden suunta on varovaisen myönteinen, mutta epävarmuus säilyy.

Menestyvät yritykset ovat niitä, jotka pystyvät sopeutumaan muutoksiin, pitämään kustannukset hallinnassa ja tekemään päätöksiä pitkällä aikajänteellä. Toistuvat häiriöt lisäävät riskiä pitkään jatkuneesta vaimeasta kasvusta, eikä heikosta kasvuvaiheesta ole aiemmin selvitty ilman merkittäviä talouspoliittisia toimia. Siksi yritysten oma varautuminen, riskien hajauttaminen ja vaihtoehtoisten toimintamallien suunnittelu nousevat keskeiseen rooliin.