Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä 50 prosenttia vastaajista arvioi henkilökohtaisen taloudellisen tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi. Huonoksi tai erittäin huonoksi tilanteensa arvioi molemmissa maakunnissa 16 prosenttia. Kanta-Hämeestä tutkimukseen osallistui 187 ja Päijät-Hämeestä 90 nuorta.

Nuorten kokemus perheen toimeentulosta on myönteinen

- Tuloksissa on kiinnostavaa, että nuoret arvioivat perheensä taloudellisen tilanteen selvästi omaa taloustilannettaan myönteisemmin. Tämä voi kertoa siitä, että perheissä on pyritty turvaamaan lasten arkea haastavassakin taloustilanteessa ja myös siitä, että nuorten oma tulonhankinta on vielä rajallista ja taloudellinen arki rakentuu pitkälti perheen tuen varaan, sanoo OP Hämeen päivittäispalveluiden asiakkuusjohtaja Jaakko Hämäläinen.

Kanta-Hämeessä 65 prosenttia nuorista arvioi perheensä toimeentulon hyväksi tai erittäin hyväksi ja 11 prosenttia huonoksi tai erittäin huonoksi. Päijät-Hämeessä vastaavat osuudet olivat 64 ja 7 prosenttia. Ero henkilökohtaisen ja perheen taloustilanteen kokemuksessa voi osaksi kertoa siitä, että nuorten on vaikea päästä kiinni omaan tulonhankintaan.

Barometrin mukaan nuoret puhuvat kotona yleisimmin kesätöiden hakemisesta, omasta kuluttamisesta ja säästämisestä sekä oman rahan ansaitsemisesta. Yli puolet oli puhunut myös rahan pyytämisestä vanhemmilta.

Turvallisuus ja vakaus näkyvät nuorten arvoissa

Nuorten arvomaailmassa korostuvat turvallisuus, avuliaisuus, rehellisyys ja sovinnollisuus.

Tulosten perusteella nuorten tärkeimmät tavoitteet liittyvät myös omaan kotiin, taloudelliseen vakauteen ja itsenäiseen tulevaisuuteen. Samalla sosiaaliset suhteet ja merkityksellinen tekeminen ovat heille tärkeitä. Tutkimus piirtää kuvaa sukupolvesta, joka arvostaa ennen kaikkea turvallista arkea, yhteisöllisyyttä ja hyvää toimeentuloa enemmän kuin valtaa, varallisuutta tai materiaalista menestystä.

Talousosaaminen jakautuu koulutusasteen mukaan – taloustaitojen valmentamisen merkitys korostuu

Talousosaamista mittaavissa kysymyksissä nuorten taitotaso on pysynyt vakaana ja yleisesti melko hyvänä, mutta osaamisessa on selviä eroja. Lukiolaisten (oikeiden vastausten osuus 73 %) talousosaaminen on selvästi parempaa kuin ammattikoululaisten (58 %). Talouskasvatuksen kohdentaminen ammatilliseen koulutukseen ja siellä tyttöjen tavoittaminen tunnistettiin tutkimuksessa tärkeimmiksi kehityskohteiksi Suomessa.

Taloustaitojen ja oman rahankäytön hallinnan välillä on tässäkin tutkimuksessa johdonmukainen yhteys. Hyvät rahataidot vahvistavat nuorten edellytyksiä huolehtia omasta taloudestaan ja tukevat siten hyvinvointia myös laajemmin yhteiskunnassa, Hämäläinen kertoo.

OP Häme kohtasi taloustaitotyössä yhteensä 1980 lasta ja nuorta vuoden 2025 aikana. Taloustaitotyötä tehdään myös vuonna 2026.

– Opetamme nuorille rahataitoja oppilaitosvierailuilla ja teemme monipuolista yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Tutkimus auttaa meitä suuntaamaan taloustaitotyötä sinne, missä rahataidoissa on eniten kasvuvaraa, kertoo Jaakko Hämäläinen.

Toiveikkaampi tulevaisuus – Nuorten talousosaamisbarometri kartoittaa 15–19-vuotiaiden talousosaamista. Tutkimus toteutettiin vuonna 2026 OP Pohjolan, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2 346 oppilasta 61 oppilaitoksesta eri puolilta Suomea. Aineisto kerättiin keväällä 2026. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024.

Vuonna 2025 OP Pohjola tavoitti taloustaitotyössä osuuspankkien ja kumppaneiden kanssa yhteistyössä ennätykselliset 100 000 lasta ja nuorta.

Tutustu Nuorten talousosaamisbarometriin: Nuoret ja raha | OP‍