On aika pysähtyä liikkumattomuusasian äärellä ja miettiä, mitä kukin taho voi tehdä edes hieman nykyistä paremmin havahduttaakseen ihmiset.

Tero Kuorikoski korostaa, että liikuntaan ja liikkumattomuuteen vaikuttavat moninaiset tekijät. Liikkumattomuus ei ole sama asia kuin liikuntaharrastusten vähäisyys tai sen puute. Liikkumattomuus on paikallaan oloa. Suomalaiset aikuiset viettävät lähes 80% valveillaoloajastaan liikkumatta, enimmäkseen paikallaan istuen.

Tutkimusten mukaan runsaalla istumisella on negatiivinen vaikutus myös kohtuullisesti liikuntaa harrastavan terveyteen. Tunnin juoksulenkki illalla ei auta nollaamaan liikkumattomuuden aiheuttamia terveysriskejä, jos kyyhöttää työpäivänsä tietokoneen äärellä. Viesti istumatyön tauottamisen hyödyistä ei näytä menneen perille työpaikoilla. Paikallaan vietetty aika on pidentynyt entisestään ja etenkin lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden väheneminen on kansanterveydellisesti vakava asia. Vähän lapsena ja varhaisessa teini-iässä liikkuneilla on todettu jo 17 vuoden iässä valtimon seinämän muutoksia. Liikkumattomuuteen liittyvien metabolisten sairauksien on arvioitu kehittyvän lapsilla ja nuorilla 10 - 15 vuoden kuluessa, eli jopa yli puolet lyhyemmässä ajassa kuin aikuisilla.

Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset ovat yhteiskunnalle vuosittain jo yli 4,7 miljardia euroa. UKK-instituutin laskelmien mukaan paikallaanolon osuus näistä kustannuksista on lähes kolmannes. Suurimmat potit muodostavat työkyvyttömyyseläkkeet ja terveyspalveluiden käyttö.

Liikunnasta elämäntapa

Motivaatio liikkua lähtee kuitenkin aina yksilötasolta. Madonlukujen esittäminen ei motivoi ja syyllistäminen saa tuskin ketään liikkeelle. "Minulla on kuitenkin vahva usko siihen, että ihmisellä on evoluutioperäinen luontainen liikkumishalu. Olihan ihmisen aikoinaan pakko liikkua pysyäkseen hengissä".

Pajulahden liikuntakeskuksen yksi missio on tutustuttaa ja motivoida eri-ikäisiä ihmisiä liikunnalliseen elämäntapaan. Voiton puolella ollaan silloin, kun liikunta alkaa tuntua niin hyvältä ettei ilman osaa enää olla. "Yhteiskunnassa vallitsevia trendejä voidaan muuttaa liikuntamyönteisemmiksi, mutta sitä ei mikään yksittäinen taho voi saada aikaan. Tarvitaan hyvinvointisektorin ja muiden eri tahojen voimien yhdistämistä ja käytännön ratkaisuja liikunnan lisäämiseksi".
Kuorikosken mukaan läheisten myönteinen ja kannustava suhtautuminen on mitä tärkein tekijä saada kipinä liikuntaan. "Ideaalia olisi, jos lapset saisivat jo kotoa hyvät eväät liikuntaan, pyrin siihen oman jälkikasvunikin kanssa. Aikuisten esimerkillä on iso vaikutus".

Lapsi saattaa tarvita tukea löytämään sen oma juttunsa, yhä monipuolistuvalla liikuntakentällä on runsaasti vaihtoehtoja. Pajulahdessa lapset ja nuoret voivat tutustua erilaisiin liikuntalajeihin perhe- ja muilla aktiivilomilla ja koululaisryhmille on tarjolla kokeilupäiviä sekä leirikoulutoimintaa.
Kaikilla perheillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia kustantaa lapsilleen liikuntaharrastuksia. Kunnat ja järjestöt myöntävät kuitenkin avustuksia vähävaraisille perheille ja myös liikuntakeskuksen leireihin voi saada tukea.

Vähäisiä valopilkkuja

Kuorikoski näkee liikkumisen aktiivisuudessa valopilkkujakin. Tuoreimman LIITU-tutkimuksen mukaan poikien liikunta lisääntyi hieman ja tyttöjen osaltakin kielteinen kehitys näytti pysähtyneen. "Asioihin voi vaikuttaa. Kouluissa on toimittu liikunnan lisäämiseksi, mutta yhä liian suuri osa nuorista liikkuu liian vähän". Työsarkaa riittää opinahjojen lisäksi myös työpaikoilla työttömiä unohtamatta. Liikuntakeskus on tehnyt yhteistyötä Lahden kaupungin kanssa, jotta pitkäaikaistyöttömiä saataisiin motivoitua pitämään kunnostaan huolta liikunnan avulla.

Työpaikkojen asenteella ja panoksella on iso merkitys liikunnan lisäämiseksi. "Suomen aktiivisin työpaikka -hankkeen kautta on nostettu hyviä edelläkävijäyrityksiä ja esimerkkejä kuinka yritykset voivat kannustaa ja luoda liikuntamalleja ja lisätä siten hyvinvointia työpaikoilla".
Parhaiten menestyneet yritykset kisailevat Suomen Aktiivisin Työpaikka -tittelistä vuosittain Urheilugaalassa. Valinnan tekee Olympiakomitean muodostama asiantuntijaraati. Kilpailu motivoi yrityksiä luomaan olosuhteet ja keksimään luoviakin keinoja liikunnan lisäämiseksi henkilöstön keskuudessa.

Kuorikoski oli mukana urheiluopistosäätiön rahoittamassa Liikunnalliset johtajat -hankkeessa, jonka tulokset julkaistiin 2022. "Tutkimukseemme osallistuneet johtajat kokivat liikunnan olevan yksi keino kestää työelämän kompleksisuuden kasvusta aiheutuvia paineita". Lisäksi liikunnalla näyttää olevan merkittävä rooli johtajien sekä henkisen että fyysisen palautumiskyvyn ylläpitäjänä.

Vapaaehtoistyön painoarvo

Tohtoriksi väitellyt Kuorikoski oli mukana tekemässä tutkimusta liikunnan merkityksestä jaksamiseen ja hyvinvointiin koronarajoitteiden aikana. Liikuntamahdollisuuksien väheneminen kuormitti ihmisiä ja heikensi selvästi heidän henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. Kuorikoski on huolissaan urheiluseurojen ja yhdistysten toimintaedellytysten heikkenemisestä. "Olisi hyvä pitää mielessä kuinka tärkeä painoarvo yhdistyksillä on vapaaehtoistyön organisoijana niin kilpaurheilussa kuin harrasteliikunnassakin. Vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä ei ole fiksua rajoittaa leikkaamalla järjestöjen rahoitusta".

Tero Kuorikoski korostaa liikunnallisen elämäntavan kokonaisvaltaisia vaikutuksia, joista on sekä yksilötasolla että yhteiskunnalle valtavasti hyötyä. "Uskon ymmärryksen liikunnan ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta lopulta voittavan. Ja yksilötasolla meillä jokaisella on kuitenkin mahdollisuus liikkeeseen ja liikkumiseen kannustavaan asenteeseen omassa elinpiirissä".