Jousiampuja Jere Forsbergin seuraava tavoite on MM-kisoissa Koreassa
Lisää aiheesta
Urheilu on suuria tunteita. Tämän sai kokea myös kotkalainen jousiampuja, Jere Forsberg, jonka erinomainen kausi huipentui paralympialaisiin Pariisissa. Kova työ tuntui valuvan hukkaan, kun tie nousi pystyyn jo ennen puolivälieriä. Nyt katse on käännetty kohti uusia tavoitteita.
Kotkalaista jousiampujaa, Jere Forsbergiä, voisi kuvailla paralympialaisten konkariksi, sillä elo-syyskuussa järjestetyt Pariisin paralympialaiset olivat hänelle jo neljännet. Jere lähti kisoihin takanaan vahva kausi, ja kertoi suoraan tavoittelevansa kultamitalia taljajousen avoimessa luokassa. Tie kohti palkintokoroketta nousi kuitenkin pystyyn ennen puolivälieriä erittäin tiukassa kaksinkamppailussa yhdysvaltalaista Matt Stutzmania vastaan. Kirvelevän tappion jälkeen Jere on kääntänyt katseensa vähitellen tulevaan kauteen, jonka päätavoite on MM-kilpailuissa syyskuussa.
Saapuminen Pariisiin
Jere saapui Pariisin paralympiakylään viikkoa ennen kisojen alkua ja kuvailee puitteita upeiksi sekä järjestelyjä toimiviksi. Ainoa hienoinen pettymys oli ruoka, jonka suhteen odotukset olivat korkealla, sillä tunnetaanhan Ranska ruokakulttuuristaan.
- Avajaisiin en valitettavasti päässyt osallistumaan, sillä alkukilpailu oli heti seuraavana päivänä ja avajaisiin osallistuminen olisi tiennyt pitkää, noin 8-10 tunnin mittaista, päivää.
Kilpailupaikka, Les Invalides, sijaitsi Pariisin ydinkeskustassa, noin puolen tunnin matkan päässä paralympiakylästä. Kilpailijoiden kulku kisakylästä suorituspaikalle tapahtui busseilla, jotka sinetöitiin lähtöpaikalla, kun kaikki olivat kyydissä. Turvallisuusjärjestelyt olivat muutenkin mittavat: alueita oli rajattu, harjoituspaikalla oli tarkat harjoitusvuorot sekä nimilistat ja katukuvassa näkyi sekä poliiseja että armeijan joukkoja.
- Olen käynyt aiemminkin Pariisissa ja tottunut, että siellä poliisi sekä aseet näkyvät katukuvassa. Turvallisuus ei mietityttänyt missään vaiheessa, enemmän se jännitti vuoden 2016 paralympialaisissa Rio de Janeirossa, Brasiliassa.
Hyvä fiilis ja valtava pettymys
Jerellä oli takanaan vahva kausi ennen paralympialaisia ja hän kertoi suoraan tavoittelevansa kultamitalia taljajousen avoimessa luokassa.
- Tiesin, että taso tulee olemaan kova ja menestys pienistä asioista kiinni, mutta myös sen, että oma tekemiseni oli hyvällä tasolla.
Alkukarsinnat ja ensimmäinen pudotuskierros sujuivat Jerellä hyvin, vaikka sääolosuhteet olivat välillä hurjat tuulen ja sateen vuoksi.
- Ammunta tuntui hyvältä ja vaikka jännitti, niin huomasin, että psyykkinen valmennus oli tuottanut tulosta ja pystyin hallitsemaan jännitystä. En ole koskaan tuntenut oloani niin varmaksi kilpaillessani yhdysvaltalaista Matt Stutzmania vastaan kuin Pariisissa toisella pudotuskierroksella.
Pudotuskierroksesta tuli lopulta todellinen jännitysnäytelmä, joka ratkesi vasta jatkonuolella, jonka molemmat kilpailijat ampuivat napakymppiin.
- Näin heti, että tauluun jäi tilaa ja onnistuessaan täydellisesti amerikkalainen voittaisi. Ja näin kävi. Kun ammutaan 50 metrin matkalta ja tähdätään halkaisijaltaan neljän senttimetrin kokoiseen alueeseen, en olisi voinut tehdä mitään paremmin.
Putoaminen kisasta ennen puolivälieriä oli Jerelle valtava pettymys.
- Tuntui, että mitali jäi pöydälle, sillä seuraavaksi vastaan olisi tullut kilpailija, jonka olen voittanut useasti. Reitti semifinaaliin asti olisi ollut täysin mahdollinen. Mutta urheilu on tällaista eikä jossittelu auta.
Pää pystyyn ja kohti uusia tavoitteita
Jere vietti paralympiakylässä pari päivää oman kisaurakkansa päättymisen jälkeen ja kävi juttelemassa myös psyykkisen valmentajan kanssa. Jouseen hän ei koskenut kuukauteen.
- Eniten turhautti se, että olin tehnyt niin valtavan paljon töitä, mutta yhden nuolen aikana kaikki tehty työ tuntui katoavan.
Missään vaiheessa Jere ei kuitenkaan suunnitellut ripustavansa jousta naulaan.
- Se ei ole ratkaisu. Olen tyytyväinen, jos pystyn jatkamaan seuraavat neljä vuotta samalla tavalla kuin olen harjoitellut viimeisen vuoden. Tavoitteenani on jatkaa ampumista ainakin Brisbanen vuoden 2032 paralympialaisiin saakka.
Kisakokemustaan Jere on purkanut myös koti-Suomessa pariin otteeseen psykologin kanssa. Ja palannut jälleen harjoittelun pariin, mutta uuden valmentajan kanssa.
- Valmentajanvaihdokseen ei liity mitään dramatiikkaa, vaan se oli tiedossa jo ennen paralympialaisia. Olen jo aiemminkin harjoitellut Matti Tellan kanssa samassa seurassa ja hän oli luontainen valinta uudeksi valmentajaksi. Matti on itsekin ampunut kovia tuloksia ja hänellä on erinomaista tietotaitoa välineistöstä.
Harjoitukset rytmittävät Jeren arkea 4-5 kertaa viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Muuten aika kuluu oikeustieteen opintojen parissa.
- Opinnoistani puuttuu enää muutama kurssi ja gradu. Tavoitteenani on löytää myös työpaikka esimerkiksi harjoittelun kautta. Tiedostan, että vastavalmistuneilla juristeilla työtunnit ovat usein todella suuria, joten toiveissani olisi löytää työ, johon pystyn edelleen yhdistämään tavoitteellisen urheilun.
Ensi vuodelle Jerellä onkin tiukkoja tavoitteita: MM-kilpailut Koreassa syyskuussa, valmistuminen sekä omat häät keväällä.
Kaakkois-Suomesta kohti olympialaisia
Juttusarjassa on seurattu haminalaisen ampujan, Aleksi Lepän, ja kotkalaisen jousiampujan, Jere Forsbergin, matkaa kohti Pariisin vuoden 2024 olympialaisia sekä kokemuksia kisareissuilta. OP Kaakkois-Suomi on mahdollistanut Aleksin ja Jeren vierailijapuheenvuorot Kouvolan sekä Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemioissa.
Paralympiakonkari Jere Forsberg matkalla Pariisiin: ”Tavoitteena on kultamitali”