Vanhalla Stockforsin ruukkialueella Pyhtäällä, entisessä puuhiomon varastossa, toimii luonnonvaraisten lintujen hoitola, jonka Arto Hokkanen perusti vuonna 1998. Hän oli kasvattanut kanoja, kukkoja ja vesilintuja kotonaan jo 80-luvun alusta lähtien. Vierailu Heinolan lintuhoitolassa sytytti kipinän laajemmasta lintujen hyväksi tehtävästä työstä sekä oman hoitolan perustamisesta.

Arto Hokkasen perustama Pyhtään lintuhoitola on Suomen toinen virallinen luonnonvaraisten lintujen hoitola.

Lintuhoitolan pääsääntöisenä tehtävänä on kuntouttaa loukkaantuneita lintuja ja vapauttaa ne takaisin luontoon. Alkuvuosina Kaakkois-Suomen ympäristökeskus hallinnoi hoitolan toimintaa, mutta vuonna 2018 hoitolan ympärille perustettiin yleishyödyllinen yhdistys.

– Lain mukaan luonnonvaraisia loukkaantuneita tai avuttomassa tilassa olevia eläimiä pitää auttaa, mutta tätä tehtävää ei ole osoitettu millekään taholle, harmittelee Arto Hokkanen.

Kiireistä arkea luonnon ehdoilla

Lintujen pesimäkausi tuo hoitolaan vilskettä. Touko-kesäkuussa puhelin soi jopa yli 20 kertaa päivässä, kun eri puolilta Suomea kysellään neuvoja esimerkiksi orvoksi jääneiden linnunpoikasten hoitamiseksi. Yksityishenkilöiden lisäksi apua pyytävät eri viranomaiset, kuten poliisi, tulli ja pelastuslaitos.

Linnuille annetaan vain tarpeellinen hoiva, jotta ne eivät kesyyntyisi.

– Tyypillinen tilanne on sellainen, että pesä on hajonnut esimerkiksi rakennustöiden yhteydessä tai löytynyt yllättävästä paikasta, kun vaikka venettä on käännetty talven jälkeen. Usein ihminen on osasyyllinen siihen, että linnut ovat avun tarpeessa, Hokkanen kertoo.

Kun orvoksi jääneet poikaset tuodaan Pyhtään lintuhoitolaan, hoidetaan niitä siellä niin kauan, että ne voidaan palauttaa luontoon. Linnunpoikasia ruokitaan mm. jauhelihalla, kalkilla, vitamiineilla ja hyönteispateella. Lintujen kanssa ei seurustella ja niille annetaan vain tarpeellinen hoiva, jotta ne eivät kesyyntyisi.

– Suurin vaara kesyyntymisestä on poikasilla, jotka saattavat leimaantua jo löytäjäänsä. Aikuiset linnut eivät pääsääntöisesti kesyynny.

Kaikkia lintuja ei lintuhoitolassakaan voida auttaa. Jos lintua ei voida pelastaa, lopettaa kunnallinen eläinlääkäri sen veloituksetta. Erikoistapauksissa hoitola käyttää Porvoossa vastaanottoa pitävän norjalaisen lintuspesialistin palveluita, mutta rajalliset resurssit pakottavat harkintaan.

Lintujen tarpeet rytmittävät vuoden kiertoa

Kesän edetessä muuttuu myös lintuhoitolan arki. Tyypillisiä hoidettavia ovat tuolloin ikkunoihin törmänneet linnut sekä tervapääskyjen pesästä pudonneet poikaset. Tervapääsky rakentaa pesän usein kerrostalon kattorakenteisiin, jossa tulee keskikesällä liian kuuma ja vielä lentokyvyttömät poikaset joutuvat jättämään pesän. Syksyllä hoitoon tuodaan nälkiintyneitä petolintuja ja talvella joutsenia sekä hanhia.

– Otamme hoitoon tarvittaessa myös siilejä ja oravia, koska niille ei ole oikein muutakaan hoitopaikkaa. Mieluiten keskittyisimme kuitenkin lintuihin, Hokkanen toteaa.

Vuoden mittaan lintuhoitolaan tulee yhteensä noin 400 luonnonvaraista eläintä. Aikuiset linnut, kuten ikkunaan törmänneet yksilöt, saattavat viettää siellä vain vuorokauden ennen luontoon palauttamista. Poikaset taas tarvitsevat yleensä muutaman kuukauden kasvuaikaa. Syksyllä ja talvella nälkiintymisen vuoksi hoitolaan päätyvät linnut pysyvät siellä yleensä kevääseen saakka, jotta ne pärjäävät luonnossa.

– Noin 50-60 % meille tulevista eläimistä pystytään palauttamaan takaisin luontoon.

Useimmiten apua tarvitsevat linnut tuodaan Pyhtäälle, mutta joskus hoitolan väki käy myös hakemassa niitä, lähinnä hoitolan lähialueilta. Yhdistyksen rajalliset resurssit kohdennetaan lintujen hoitamiseen ja puhelimitse tapahtuvaan neuvontaan.

Arto Hokkasen toimintaohje ihmiselle, joka löytää apua tarvitsevan linnun, on yksinkertainen

- Ota ensin yhteyttä hoitavaan tahoon ja sovi jatkosta. Jos lintu on esimerkiksi liikenteen seassa, kannattaa se nostaa laatikkoon ja pitää rauhallisessa paikassa, kunnes jatkotoimet selviävät.

Hoitolalla on laajat yhteistyöverkostot etenkin Kaakkois-Suomen alueella, mutta myös maanlaajuisesti. Jos yhteydenotto tulee toiselta puolelta Suomea, suositellaan yleensä ottamaan yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen.

Erikoisia vieraita ja vakioasukkeja

Hoitolassa on nähty vuosien varrella monenlaisia lintuja. Erikoisin lienee suula, joka törmäsi valtamerellä laivaan, tipahti kannelle ja päätyi Helsingin kautta Pyhtäälle. Myös Suomessa harvinainen pikkukiljukotka ja luhtakana ovat olleet hoitolassa hoidettavina – jälkimmäinen saapui Suomeen salamatkustajana laivalastin mukana.

Hoitolan yhteydessä toimii myös avoin lintutarha, johon vierailijat ovat tervetulleita ilman pääsymaksua. Tarhan asukkaisiin kuuluu muun muassa Piippa-kurki, joka aikoinaan ilmestyi erään kotkalaisen omakotitalon pihaan ja alkoi jahdata asukkaiden koiraa. Kurki päätyi lintuhoitolalle, jossa se kesyyntyi eikä sitä voitu enää palauttaa luontoon.

Yksi lintutarhan persoonista on Kostiina-korppi, joka osaa sanoa ”huomenta”. Se on peräisin Riihimäeltä yksityishenkilöltä, joka oli kesyttänyt linnun.

Suomessa yksityishenkilöt eivät saa pitää luonnonvaraisia eläimiä lemmikkinään, joten Kostiina päätyi meille eläkepäivien viettoon. Olemme hakeneet sille, kuten muillekin lintutarhan asukkaille, asianmukaiset luvat Lounais-Suomen ELY-keskukselta, Hokkanen kertoo.

Tarhassa asustaa myös lehtopöllöjä, haukkoja ja muita siivekkäitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi palata luontoon. Pyhtään lintuhoitolan tavoitteena on kuitenkin keskittyä jatkossa yhä enemmän pelkkään hoitotoimintaan.

Sydämen asia

Vaikka Pyhtään lintuhoitola on yhdistys, toimii se kuin perheyritys: Arto Hokkasen puoliso Hannele hoitaa yhdistyksen paperityöt ja tytär Marjaana, koulutettu eläintenhoitaja, työskentelee hoitolassa. Mukana hoitolan arjessa on myös muutamia vapaaehtoisia.

Taloudellisesti hoitola toimii ympäristöministeriön vuosittain vaihtelevan tuen, avustusten ja kannatusjäsenten varassa. Keväällä 2025 Pyhtään lintuhoitola sain OP Kaakkois-Suomelta 3 000 euron tuen Rakkaudesta Kaakkois-Suomeen -lahjoitushaun lähiluonto ja ympäristöteot -kategoriassa.

Arto Hokkanen kuvailee lintuhoitotyötä elämäntyökseen ja sanoo sen kumpuavan rakkaudesta lintuihin.