Kun pohdimme, mitä tämän omaisuuserän omistaminen kokonaisuutena tarkoittaa, huomaamme, että metsän omistaminen on paljon muutakin kuin lukuja ja rajapyykkejä. Se on kokonaisuus, jota on haasteellisempi mitata, mutta sitä on ymmärrettävä.

Metsä on muistoja, vastuuta ja tulevaisuutta

Jo metsässä kävellessä, näkee, tuntee ja oppiikin paljon. Metsä on paikka päästä irti hektisestä arjesta. Se on hiljaisuutta ja virkistäytymistä. Se on muistoja ja tarinoita lapsena tehdyistä puumajoista, ihmetellyistä metsän eläimistä ja isovanhempien kanssa kuljetuista metsäretkistä. Se on osa meitä, osa suomalaista sielunmaisemaa, joka on alkanut ennen meitä, ja se jatkuu meidän jälkeemmekin. Metsä tuo voimaa kulkijalleen, mutta on monelle samalla tapa palata juurilleen. Karstulan harjuille, Pihtiputaan tiloille tai Jyväskylän lähimetsiin, lapsuuteen. Lisäksi perintömetsässä vietetyt hetket voivat tuoda hiljaista vastuuta hoitaa metsiä siten, että metsät siirtyvät myös seuraavalle sukupolvelle suvussa, aikaisempien sukupolvien työtä kunnioittavalla tavalla.

Taloudellinen turva ja vaikeat päätökset

Joskus metsäomaisuus on omistajilleen ”koskematonta”, josta taloudellista turvaa haetaan vain viimeisessä hädässä. Taloudellisesti siitä olisi huomattavasti apua juuri tällä hetkellä arjen kuluissa tai investointien yhteydessä. Metsiä säästellään itselleen eläketurvaksi ja jälkipolville vankkana, vaikka hakkuiden toteuttaminen olisi monessa mielessä jo tässä vaiheessa perusteltua toteuttaa.

Jokainen metsä ja metsänomistaja on erilainen

Metsän omistaminen on arvovalintaa ja identiteettiä. Metsänomistajia on Suomessa satojatuhansia ja jokainen omistaja, ja tätä kautta myös jokainen maa-alue, on erilainen. Onhan jokainen metsänomistaja päätösvallassa tekemässä omaa metsäänsä koskevia ratkaisua koko omistussuhteen elinkaaren aikana. Toisella omistajalla painottuu metsän tuotto ja omaisuuden hajauttaminen, toisella maisema, ja kolmannella luontoarvot, kuten hiilensidonta ja luonnon monimuotoisuus. Osa metsänomistajista ovat aktiivisia metsänhoitotöissä itse, toiset taas hyödyntävät monipuolisesti tarjolla olevia asiantuntijoita aina metsätaloussuunnitelmista verolomakkeiden täyttöön saakka.

Päätökset kantavat vuosikymmenten päähän

Metsän omistamisessa on pitkälti kyse pitkän aikavälin kestävistä päätöksistä. Se on tasapainoilua, milloin hakataan, missä säästetään ja kuinka luontoarvot huomioidaan. Metsä kasvaa kyllä ilman ihmistäkin, mutta ihmisten tekemiin päätöksiin metsä vastaa aina. Päätöksiin vaikuttavat niin taloudelliset kuin ekologiset ajurit tunnepuolta unohtamatta. Myös se, kuinka omistus on saatu, ja mitä varten metsää omistetaan, vaikuttavat metsätilaan koskeviin toimiin. Yhteistä kaikille metsänomistajille kuitenkin on, että tehdyt päätökset kantavat vuosikymmeniä. Tänään istutettu taimi voi parhaimmillaan tuoda seuraavalla sukupolvelle tuloa ja turvaa.

Oikea-aikaisuus tuo parhaan lopputuloksen

Metsän omistamisessa oleellista on oikea-aikaisuus, jolloin usein päästään parhaaseen lopputulokseen. Oikea-aikaiset toimet ovat samalla tapa hallita metsätalouden riskejä, edistää kasvua ja madaltaa kustannuksia. Päätöksiä tehdään ei vain yhtä mittaria tuijottamalla, vaan sydän ja järki käsi kädessä. Tänään tehty päätös on huomista varten.

Metsän omistamisen edellytykset ovat vahvat

Meillä Keski-Suomessa metsän omistamisen edellytykset ovat vahvat. Metsämme kasvavat hyvin, kaikki kolme puulajia menestyvät, ja alueen puulle ja metsille löytyy kysyntää. Metsänomistajien tukena toimii laaja asiantuntijaverkosto, ja metsätalous on maakunnan merkittävä elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden lähde.

Metsänomistajan palvelut OP Pohjolassa‍

OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa

OP Keski-Suomen op.fi-etusivulle‍