Älymaatalous on arkipäivää esimerkiksi nykyaikaisessa navetassa. Jotta Suomi pääsee hiilineutraaliustavoitteeseensa vuoteen 2035 mennessä, tarvitaan tarkkaa dataa tehokkaimmista keinoista.
Biokaasun tuotanto on hyvä idea monella tapaa. Se lisää omavaraisuutta, parantaa huoltovarmuutta ja edistää kiertotaloutta. Haasteena on, että yhdessä tuotannon käynnistämisen kanssa on myös luotava tuotteelle markkinat.
Tuotantoeläinten parissa työskentelevän eläinlääkärin työ on suurelta osin ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Terve lehmä on eläinlääkärin ja tilallisen yhteinen tavoite. Tässä jutussa pääsemme kurkistamaan eläinlääkärin arkeen.
Vioittuneiden sähkölaitteistojen aiheuttamat tulipalot, sähköiskut ja laiterikot ovat vakava vitsaus maatiloilla. Sähköturmien riskit voi minimoida säännöllisellä sähkötarkastuksella ja omalla tarkkaavaisuudella.
Kun oppii ajattelemaan työturvallisuuden kautta, alkaa nähdä kaikkialla mahdollisuuksia tehdä asioita helpommalla. Tällainen ajattelutapa toi Turvallinen maatila -palkinnon liperiläiselle Maitotaipale-tilalle.
Maatalousyrittäjän työ on riskejä täynnä, vaikka niitä ei kiireen keskellä tulisikaan ajatelleeksi. Vakuutusedustajat kehottavat tiedostamaan riskit, ennen kuin mitään pääsee tapahtumaan.
Vuosittain kymmenissä hakevoimaloissa syttyy tulipaloja, jotka aiheuttaa tavallisimmin takapalo eli hakevaraston suuntaan karannut tuli. Pahimmillaan palosta voi koitua jopa miljoonaluokan vahingot.
Yhä useammalla maatilalla lämpö tuotetaan hakekattilalla. Polttoaineena hyödynnetään omasta metsästä saatavaa puuta. Hakelämmityskattila on taloudellinen ja turvallinen energianlähde, kunhan laitteisto tarkistetaan ja huolletaan säännöllisesti.
Kainuun Osuuspankki järjesti verkostoitumistilaisuuden maatalouden sidosryhmille. Tilaisuudessa pohdittiin keinoja siihen, miten rohkaista maatalousyrittäjiä hyödyntämään yhteistyöverkostoja paremmin.
Matias Pihlaja on vastannut Hautakallion tilan toiminnasta 19-vuotiaasta lähtien. Tila muutettiin toiminimestä osakeyhtiöksi kolme vuotta sitten. Yrittäjä halusi selkeästi eritellä omat ja yrityksen rahat.
Puskuria pitää olla sekä pellossa että viljelijän kukkarossa, muistuttaa asiantuntija. Jatkossa Suomessa on mahdollista tuottaa esimerkiksi entistä enemmän kotimaisia hedelmiä.
