Maatalous

Jukolan Juuston juustomestari Markku Liias sanoo olleensa ”juustossa” jo 35 vuotta. Oppivuodet maailmalla toivat taidon ja halun valmistaa parasta cheddaria itse.

Lampaanmaitotuotannon suomalainen pioneeri Sikka Talu on löytänyt keskittymisen myötä tasapainon. Jugurtissa hieno raaka-aine on lammastilallisten mielestä aidoimmillaan.

Yhä useampi maatalousyrittäjä harkitsee tilansa yhtiöittämistä osakeyhtiöksi parantaakseen kannattavuutta tai vastatakseen maatalouden rakennemuutoksen haasteisiin. Verotehokkuuden ohella osakeyhtiö on myös kätevä keino hallinnoida maatilan taloutta ja sijoitusvarallisuutta.

Omalla tilalla tuotettu biokaasu antaa ympäristöystävällistä lähienergiaa, mutta hyödyttää myös peltoviljelyä. Bonuksena tulee naapuruussuhteiden parantuminen.

Maatila ostaa ja myy tuotteita, palveluja ja koneita. Kaupankäynnin mutkaton sujuminen kannattaa varmistaa kirjallisin tai sähköpostisopimuksin.

Digitaalisuus loikkii eteenpäin joka toimialalla, myös maataloudessa. Maatalousyrittäjä voikin olla pian enemmän tuotantoprosessin valvoja ja johtaja kuin traktorinkuljettaja.

Yli kolmannes Suomen pelloista on vuokrattuja. Hinnan lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota vuokrasopimuksen sisältöön.

Pohjanmaalla sijaitseva maatalousyhtymä Granbacka on tehnyt historiansa suurimman rakennusinvestoinnin laajentamalla nykyistä lypsykarjapihattoa ja rakentamalla pihaton yhteyteen uuden vasikkakasvattamon. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan neljä miljoonaa litraa maitoa ja 60 000 kiloa naudanlihaa vuodessa.

Kaupunkilaistaustainen Anna Länsisalmi-Keisala tietää, että monella on virheellisiä käsityksiä kotieläintuotannosta, niin hyvässä kuin pahassa. Videoillaan hän näyttää, miten asiat ovat.

Vasikkapula on supistanut monien lihakarjatilojen tuotantoa. Lankisen Tila Oy ratkoo vasikkapulaa ostamalla pihvivasikoita suoraan emolehmätiloilta.

Ruoka on kiinnostavampaa kuin koskaan ja uusiutuvat luonnonvarat, ympäristö ja kestävyys ovat tulevaisuuden kasvavia osaamisalueita myös globaalisti. Tässä pari syytä, jotka dekaani Ritva Toivosen mukaan selittävät viime kevään yhteishaun ilmiötä: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan hakijamäärä loikkasi hurjaan nousuun.

Luomua tuotetaan ja viljellään Suomessa yhä enemmän. Mutta siinä missä luomuhedelmät hyppäävät helposti kuluttajien ostoskoriin, kaipaisivat luomuvilja, -liha ja luomukananmunat vielä lisää tuulta alleen.

EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali manner vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamisessa on maataloudella merkittävä asema. Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat toteuttaneet jo paljon asioita, joihin EU:n Green Deal -ohjelma tähtää.

Maatalousyrittäjät ovat hakeneet maataloustukia vilkkaasti tänäkin vuonna. Investointihalukkuutta maatilojen kehittämiseen ja uskoa tulevaisuuteen löytyy. Vielä on kuitenkin ennenaikaista arvioida, miten koronakriisi tulee vaikuttamaan toteutettaviin investointihankkeisiin.

Kun koronapandemia sulki ravintolat ja peruutti tapahtumat, loppuivat monelta tilalta ja ruokatoimittajalta myynnit. Millaista on kriisin hetkellä löytää toiminnalle uusi suunta?

Metsän keskellä maatilalla elelevä Jalkasten perhe elättää itsensä tekemällä videoita arjestaan. Ihmiskontaktien sijaan elämään kuuluvat lähinnä kohtaamiset eläinystävien kanssa.

Talouden ja rahoitusaseman vaikeutumisen ohella alkutuotannon yrityksiä huolettavat myös kausityövoiman saatavuusongelmat sekä pula koronaviruksen torjuntaan tarvittavista suojaimista.

Kysymykset kotimaisen ruuan omavaraisuudesta ja elintarvikeketjun toimivuudesta ovat nousseet puheenaiheiksi koronapandemian myötä. Elintarvikkeiden huoltovarmuutta koordinoi Huoltovarmuuskeskus. Kaiken lähtökohtana on hyvinvoiva ja terve maatalousyrittäjien verkosto, jotta kotimaista ruokaa on riittävästi tarjolla eivätkä toimitusketjut häiriinny.

Vientirajoitukset, kuivuus ja halla ovat nostaneet viime aikoina viljan markkinahintoja tuntuvasti. Koronapandemia voi aiheuttaa kansainvälisen ruokakriisin, jos epävarmuus ruuan saatavuudesta käynnistää raaka-aineiden vientirajoitusten aallon ja elintarvikeketjun toimivuus häiriintyy.

Koronapandemia luo maatalousyrittäjille lisähaasteita ja arki voi muutenkin kuormittaa. Avun pyytäminen, asioiden priorisointi ja itsestä huolehtiminen voivat keventää taakkaa.