Suomi vihreän siirtymän jälkeen – tältä näyttää huomisen asuminen, maatalous ja energia

Maailma muuttuu, ja se muuttuu vauhdilla. Vuonna 2023 yksistään puhtaaseen energiaan investoitiin ennätykselliset 1,7 biljoonaa euroa‍. Summa on lähes yhtä paljon kuin koko maailman sotilasmenot vuonna 2022.

Millaisia muutoksia vihreä siirtymä tuo tullessaan? Arjessamme tulee olemaan paljon samaa kuin nykyisinkin. Tapa, jolla tuttuja palveluita ja tuotteita tuotetaan, kuitenkin muuttuu. 

- Vihreän siirtymän voi nähdä muutoksena parempaan elämään, jossa pystytään luomaan hyvinvointia, työtä ja kilpailukykyä luonnon kantokyvyn rajoissa, määrittelee Sitran luonto ja talous -tiimin projektijohtaja Outi Haanperä.

Koska taloutemme ja hyvinvointimme ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja luonnon tarjoamista palveluista, vihreässä siirtymässä ei ole Haanperän mukaan kyse vain päästöttömästä energiasta. Yritysten täytyy miettiä paitsi hiilijalanjälkeä myös luontojalanjälkeä ja sitä, kuinka ne voivat parantaa luonnon hyvinvointia. 

Yrityksille vihreä siirtymä tarjoaa lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia. Kysyntää on esimerkiksi kiertotalouden innovaatioille. Yritysten ja toimialojen välille syntyy myös aivan uudenlaista yhteistyötä ja arvoketjuja: esimerkiksi kiertotaloudessa toisen jäte on toisen raaka-aine.

Ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvien riskien tunnistaminen ja lainsäädännön muutosten ennakoiminen osana yrityksen strategiaa ovat avaimia menestykseen. 

- Yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan ratkaisuja, ovat vahvoilla kilpailussa.

Millaisia muutoksia on luvassa – ja millaisia mahdollisuuksia ne voivat avata? 

Asuminen: korjausrakentaminen ja purkujäte nousevat arvoonsa 

Tulevaisuuden asuminen voi olla paitsi vähähiilistä, jopa nettopositiivista: vanhaa ja uutta yhdistelevät, kiertotalouden periaatteiden mukaan tehdyt asunnot mukautuvat erikokoisten perheiden ja eri elämäntilanteiden mukaan. Aurinkopaneelien, maalämmön ja energian varastoinnin ansiosta rakennukset voivat olla energiaomavaraisia.

Pihoilla ja kaupungeissa otetaan entistä paremmin huomioon myös luonnon monimuotoisuus ja sen monet myönteiset vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin. Asvaltoimattomat pihat, viherkatot ja rehevät puistoalueet ovat tärkeitä paitsi ihmisille myös kasveille ja pörriäisille. 

Tällainen nettopositiivinen asuminen on vielä tulevaisuuden visio, mutta vihreä siirtymä etenee vauhdikkaasti asuinkiinteistöjen rakentamisessa ja korjaamisessa. Tammikuussa 2025 astuu voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka keskiössä ovat rakentamisen päästöjen pienentäminen sekä alan digitalisaatio. 

Jo kuluvan vuosikymmenen lopussa tullaan näkemään merkittäviä muutoksia siinä, miten asuinkiinteistöjä rakennetaan, korjataan ja ylläpidetään, sanoo Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n puheenjohtaja Tommi Luukkonen. 

- Muutos tulee lopulta varsin nopeasti. 

Rakennusteollisuus RT:n selvityksen mukaan rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä noin 75 prosenttia syntyy nykyisin käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Siksi kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä monikäyttöisyyden lisääminen ovat tärkeitä. 

Kun kiinteistöistä tulee energiatehokkaampia, entistä suurempi osa asumisen hiilijalanjäljestä syntyy rakentamisesta ja siihen käytetyistä materiaaleista, etenkin teräksestä ja betonista. Korjausrakentaminen, kestävät rakennusmateriaalit sekä betonin kierrättäminen ovat keskeisiä keinoja edistää alan vihreää siirtymää. Yksi merkittävimmistä kysymyksistä on, kuinka paljon rakentamisessa pystytään hyödyntämään jo olemassa olevaa rakennuskantaa ja materiaaleja. 

Tulevaisuuden vähähiilinen ja lopulta nettopositiivinen asuminen vaatii yrityksiltä uudenlaista osaamista, mutta muutos avaa myös uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja innovaatioille. Esimerkiksi purkujätteen hyödyntäminen, uudenlaiset uudis- ja korjausrakentamisen menetelmät sekä lämmitys- ja energiakustannusten optimointiin liittyvä teknologia ovat teemoja, joiden kysyntä kasvaa kohisten sekä meillä että maailmalla.

Luukkonen kannustaa yrityksiä pohtimaan omia valmiuksiaan vastata edessä siintäviin ja jo käynnissä oleviin muutoksiin.

- Onko siirtymässä jotakin strategista kulmaa, jota voisi lähteä kehittämään yrityksessä? Entä millaista osaamista yrityksessä on? Nyt on hyvä aika valmistautua, perehtyä ja kouluttautua hyödyntämään vihreän siirtymän mahdollisuuksia.

Energia: alueellisia energiayhteisöjä ja omaa sähköntuotantoa

Vihreä siirtymä mullistaa energiajärjestelmän. Yksi näkyvä muutos on paikallinen energiayhteistyö, johon osallistuvat energian tuottajien lisäksi alueen teollisuus, erilaiset uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävät toimijat ja hukkalämpöä tuottavat yritykset.

Nämä tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi maa- ja metsätalouden sivuvirrat saadaan kierrätettyä energiaksi ja esimerkiksi datakeskusten hukkalämpö ohjattua kaukolämpöverkkoon. Taloyhtiöt taas voivat perustaa energiayhteisöjä, joissa yhteisten aurinkopaneelien tuottama sähkö tulee asukkaiden käyttöön. 

Monet pienet ja keskisuuret energiayhtiöt ovat jo nyt ottaneet aktiivisen roolin alueellisessa yhteistyössä ja energiayhteisöjen mahdollistamisessa, sanoo Energiateollisuus ry:n johtaja Joona Turtiainen.

Energiantuotannon vihreä siirtymä on edennyt nopeammin kuin on osattu kuvitellakaan. Turtiainen uskoo, että Suomessa ollaan jo kuluvan vuosikymmenen lopulla hyvin pitkällä energiatoimialan uudistumisessa.

- Kysymys ei enää ole, onnistuuko vähähiilisyys ja millä aikataululla, vaan siitä, minkä hintaista energia on, mitä käytännön ratkaisut ovat ja millaista on toimia ja asua maassa, jonka energiajärjestelmä on hyvin erilainen kuin tänä päivänä, Turtiainen sanoo.

Sitran vuonna 2021 tekemän arvion mukaan talouden laaja sähköistäminen voi kasvattaa sähkön tarvetta yli viidenneksellä.‍Tarpeen kattamiseksi tarvitaan tuntuvasti uutta tuotantoa ja tehokkaat sähköverkot. Tuuli-, aurinko- ja ydinvoimainvestointien lisäksi katseet ovat kääntyneet vetyyn, joskin vedyn hyödyntäminen lisää sähkön tarvetta merkittävästi. 

Teollisten investointien lisäksi myös kiinteistökohtaisella sähköntuotannolla ja -varastoinnilla on merkitystä: ne auttavat osaltaan tasapainottamaan verkkoa ja parantamaan sähkön toimitusvarmuutta.

- Jos yrityksellä esimerkiksi on omia aurinkopaneeleita ja se pystyy ajoittamaan sähkön kulutustaan joustavasti sen mukaan, milloin energia on edullisinta, se on hyvä menestysresepti kenelle tahansa, Turtiainen sanoo.

Varsinaisen tuotannon lisäksi vihreä siirtymä avaa mahdollisuuksia monenlaiselle energiaosaamiselle, älykkäälle teknologialle ja akkuteollisuudelle. Markkinat ovat kansainväliset ja miljardien arvoiset.

Energiamurroksessa menestyminen vaatii yrityksiltä vahvaa strategista näkemystä. Monet uusiutuvan energiantuotannon ratkaisut ovat jo olemassa, joten voittajat ratkaistaan sillä, kuka löytää oikeat liiketoimintamallit, kumppanit ja rahoituksen muutoksen toteuttamiseen.

- Yritysten pitää löytää oma palansa tästä kasvunäkymästä ja lähteä investoimaan ja kehittämään, Turtiainen sanoo. 

- Voimme toki aina vain suorittaa meille asetetut vaatimukset. Toinen vaihtoehto on, että pyrimme samalla luomaan uutta hyvinvointia, kasvua ja liiketoimintaa. 

Maatalous: ravinteet ja materiaalit kiertävät paikallisissa verkostoissa

Vihreän siirtymän jälkeinen maatalous on vahvasti verkottunutta. Raaka-aineet kasvatetaan luonnon monimuotoisuutta tukevilla ja uudistavilla menetelmillä ja tuotetaan ruoaksi lähellä. Paikallisessa biojalostamossa hyödynnetään alueella syntyviä biomassoja, kuten lantaa, olkea, sahanpurua ja biojätettä, joustavasti vuodenaikojen mukaan. 

Maatalouden vihreä siirtymä tarkoittaa lopulta koko elinkeinorakenteen uudistumista: mitä tuotetaan ja millä hinnalla. Lainsäädännöllä, maatalouden tuilla sekä alueellisella kehittämisellä on tässä iso rooli, sanoo tutkimuspäällikkö Mikko Weckroth Luonnonvarakeskuksesta.  

- Kysymys on myös siitä, mikä on alkutuottajan, jalostajan, kaupan ja kuluttajan rooli tässä uudessa järjestyksessä”, hän sanoo. 

- Paikallisten ruokajärjestelmien ja lähiruoan merkitys tulee kasvamaan.

Tulevaisuuden avainsana on biokiertotalous. Jotta ravinne-, hiili- ja materiaalivirrat saadaan kulkemaan sujuvasti paikallisissa yhteisöissä – esimerkiksi lanta lannoitteiksi – tarvitaan tiivistä yhteistyötä maatilojen, teollisuuden ja metsäalan välillä. 

Etenkin biokaasuun on ladattu paljon odotuksia. Tiloilla tai biojalostamossa tuotettua biokaasua voidaan hyödyntää lämmön ja sähkön tuotannossa tai jalostaa biometaaniksi, jolloin sitä voidaan käyttää esimerkiksi ajoneuvoissa tai teollisuudessa.

Suomen biokierto ja biokaasu ry arvioi‍, että vuonna 2030 maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat tuottaisivat kahden terawattitunnin edestä biokaasua, hieman alle puolet koko biokaasun tuotantotavoitteesta. 

Siirtymä avaa myös täysin uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Tiloilla vauhdikkaasti lisääntyvä teknologia, tekoäly ja automaatio mahdollistavat tehokkaamman tuotannon ja suunnittelun. Maatilat voisivat saada uusia tulovirtoja myymällä esimerkiksi olosuhteista ja tuotantomääristä syntyvää dataa ruokatuottajille ja digitaalisten palveluiden tarjoajille.  

Muita uudenlaisia avauksia ovat esimerkiksi solumaatalous, jossa kasvien ja eläinten soluja viljellään bioreaktorissa ruokien raaka-aineiksi, sekä vertikaaliviljely, jossa kasveja kasvatetaan kerroksittain sisätiloissa ruoantuotannon maa-alan pienentämiseksi.

Maatiloilla voitaisiin myös tuottaa biokaasulaitoksissa vihreää vetyä, jota voidaan käyttää energian lisäksi lannoitteiden valmistuksessa. 

- Monet tekniset ratkaisut vihreän siirtymän toteuttamiseen ovat jo olemassa, mutta niiden käyttöönotto ja kannattavuuden takaaminen edellyttävät ennustettavaa ja pitkäjänteistä maatalous- ja maaseutupolitiikkaa, Weckroth sanoo. 

Myös maatalousyrittäjyyden malli monimuotoistuu. Luken ruokavisiossa‍ ennakoidaan, että vuonna 2040 nähdään entistä enemmän esimerkiksi suuria osakeyhtiömuotoisia tiloja, tilojen yhteenliittymiä sekä pieniä kaupunkiviljely-yksiköitä, kuten sisäpihojen ja kattojen hyötykasviviljelmiä. 

Weckrothin mukaan maatiloilla nähdään vihreän siirtymän tuovan uusia mahdollisuuksia. Investointeja ja tukipäätöksiä kuitenkin tarvitaan, jotta siirtymä kohtelee maan eri alueita tasapuolisesti. 

- Vihreä siirtymä vaatii paljon osaamista ja innostusta. Meillä on edelläkävijöitä, jotka jo tekevät näitä ratkaisuja, ja heidän opeistaan on hyötyä myös muille.

Artikkelissa on käytetty lähteenä myös Luken tutkimuspäällikkö Kimmo Rasan sekä Sitran Luonto ja talous -tiimin projektijohtaja Outi Haanperän haastattelua sekä Pasi Nokelaisen kirjaa Maailmanloppu peruttu – 7 väitettä kiertotaloudesta (Gummerus 2023).

Lue myös:

Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen: Yrittäminen pitää liikkeessä ja haastaa kehittymään‍‍

Elintarvikeala tarvitsee monimuotoista luontoa: ”Isoja juttuja pitää tehdä tosi nopeasti"‍‍